Liikuntakaveri – vapaaehtoinen tukena liikunnan harrastamisessa
Liikuntakaveri on toimintaan koulutettu vapaaehtoinen, joka tukee liikunnan aloittamista ja sen harrastamista. Tavoitteena on vahvistaa vähän liikkuvien henkilöiden osallisuutta madaltamalla kynnystä liikuntaan kaverin avulla.
Toimintamallin nimi
Liikuntakaveri on toimintaan koulutettu vapaaehtoinen, joka tukee liikunnan aloittamista ja sen harrastamista. Tavoitteena on vahvistaa vähän liikkuvien henkilöiden osallisuutta madaltamalla kynnystä liikuntaan kaverin avulla.
Liikuntakaveritoiminnassa toisena osapuolena on täysi-ikäinen, liikuntakaverikoulutuksen saanut vapaaehtoinen ja toisena osapuolena liikuntakaveria kaipaava henkilö. Osapuolia yhdistää ja toimintaa toteuttaa vapaaehtoisorganisaatio. Toiminta kohdistuu etenkin heikommassa asemassa oleviin henkilöihin, joita perinteinen urheiluseuratoiminta tai ryhmätoiminta ei tavoita tai houkuta. Liikuntakaverin tuella madalletaan kynnystä liikunnan harrastamiselle ja arkiaktiivisuuden lisäämiselle.
Jo vähäinen liikunnan määrän lisääminen ja matalatehoinenkin liikunta tuottavat terveyshyötyjä etenkin aiemmin vähän liikkuneille. Samalla toiminta tarjoaa sosiaalista kanssakäymistä ja mahdollistaa vuorovaikutustaitojen harjoittelun, mikä lisää osallisuuden kokemusta ja voi helpottaa itsenäistä harrastamista myöhemmin.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Toimintaympäristönä ovat kotikunnan tai lähiseudun liikuntapalvelut, kuten sisä- ja ulkoliikuntapaikat, ryhmätoiminnot sekä muut liikuntamahdollisuudet kuten lähiluonto. Liikuntaympäristö valikoituu liikuntakaveriparin yhteisten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Toiminta sopii sovellettavaksi koko maan alueella.
Kohderyhmänä ovat erityisesti heikoimmassa asemassa olevat henkilöt, joita perinteinen urheiluseuratoiminta tai ryhmätoiminta ei tavoita tai houkuta ja jotka kaipaavat kaveria liikkumiseen. Kaveritoiminnan toisena osapuolena ovat liikuntakaverit eli liikuntakaverikoulutuksen saaneet vapaaehtoiset.
Osapuolia yhdistää ja toimintaa toteuttaa vapaaehtoisorganisaatio: esimerkiksi yhdistys, seurakunta tai muu taho, jolla on vapaaehtoistoimintaa.
Yhteistyökumppaneina voivat toimia esimerkiksi hankkeet, kunnan eri toimialat, kuten sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, liikuntatoimi tai työllisyyspalvelut, sekä oppilaitokset ja muut tahot, jotka kohtaavat kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä ja voivat ohjata heitä toiminnan piiriin.
Liikuntakaveriparien muodostaminen
Liikuntakaveria kaipaavia henkilöitä voidaan tavoitella esimerkiksi etsivän työn, yhdistysten (esim. SPR), hankkeiden ja työpajatoiminnan kautta. Myös avointa ilmoittelua esimerkiksi ilmoitustauluilla tai netissä voidaan käyttää. Liikuntakaveria kaipaava voi myös itse ilmaista toimintaa järjestävälle taholle halunsa saada liikuntakaveri. Vapaaehtoisten liikuntakaverien rekrytoinnissa voidaan hyödyntää kunkin vapaaehtoisorganisaation omia jo olemassa olevia toimintatapoja, kuten ilmoitukset omilla nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa tai paikallislehdissä.
Toimintaa organisoiva taho haastattelee sekä liikuntakaveria kaipaavat että liikuntakaveriksi ilmoittautuneet, jotta se pystyy muodostamaan sopivat liikuntakaveriparit ja varmistumaan henkilöiden sopivuudesta toimintaan. Haastatteluilla selvitetään esimerkiksi asiakkaan kiinnostuksen kohteet ja toiveet iästä ja sukupuolesta, sekä liikuntakaveriksi ryhtyjältä muun muassa rikostaustaote, mikäli toimitaan alaikäisten kanssa. Liikuntakaverina voi toimia kuka tahansa, joka on kiinnostunut liikkumisesta ja kaverina toimimisesta, ja jolla on innostusta ja avoimuutta kokeilla uutta. Hän ei ole valmentaja tai liikunnan ammattilainen, vaan vapaaehtoinen vierellä kulkija. Liikuntakaveritoiminnan kaltaiseen vapaaehtoistoimintaan olisi hyvä sitoutua vähintään noin puolesta vuodesta vuoteen.
Liikuntakaverikoulutus
Toimintaa organisoiva taho järjestää vapaaehtoisille liikuntakaverikoulutuksen, jossa käsitellään matalan kynnyksen liikuntatoiminnassa huomioitavia asioita, kuten kaveria kaipaavan toiveita ja jaksamista. Koulutuksessa käsitellään myös haastavassa tilanteessa olevan henkilön kohtaamista, yhteyden ottamista (esim. viesti vrt. puhelinsoitto) ja motivointia. Liikunnan fyysisen kuormittavuuden lisäksi huomioidaan liikuntalajien psyykkinen kuormittavuus: tapahtuuko liikunnan harrastaminen yksin, kaverin kanssa vai ryhmässä, tai miten paljon kussakin lajissa ollaan kontaktissa toisiin. Liikunta kehotetaan aloittamaan lajeista, joissa on fyysisesti ja psyykkisesti matala kuormitus.
Koulutuksessa kannustetaan maksuttomiin ja edullisiin liikuntamuotoihin, joita tuettava henkilö voi jatkaa myös liikuntakaveritoiminnan jälkeen. Koulutuksessa on hyvä käydä läpi käytännön reunaehdot toiminnalle, kuten mahdollisten kaveritoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen ja vakuutusten hankkiminen. Lisäksi tulee sopia yhteinen tapa viestiä sekä vapaaehtoisen ja organisaation että vapaaehtoisen ja hänen parinsa välillä. Kohderyhmästä riippuen voidaan toteuttaa osioita myös erityisryhmien, kuten lievästi kehitysvammaisten, kohtaamisesta. Koulutuksessa voidaan hyödyntää vapaaehtoisille laadittua Liikuntakaverin työkirjaa.
Liikuntakaverin työkirja (pdf) ja NOVA2-hankkeen materiaalit (Popli.fi)
Liikuntakaveritoiminta käytännössä
Vapaaehtoisille voidaan järjestää virkistys- ja vertaistapaamisia, joissa on mukavaa yhteistä tekemistä ja mahdollisuus antaa palautetta toiminnasta. Lisäksi vapaaehtoiset voivat käydä läpi mahdollisia toiminnassa eteen tulleita haastavia tilanteita esimerkiksi liikuntakaveriparin tavoittamisessa ja motivoinnissa. Yhteisillä tapaamisilla voidaan auttaa toimintaan motivoitumisessa ja sitoutumisessa. On hyvä, että vapaaehtoisilla on aina mahdollisuus olla yhteydessä vapaaehtoisorganisaatioonsa esimerkiksi mahdollisten ongelmatilanteiden varalta.
Toiminnan kehittäminen
Toiminnan kehittämisen (esim. markkinointi, koulutus) kannalta on tärkeää kerätä palautetta kummaltakin liikuntakaveriparin osapuolelta. Kokemuksia voidaan kerätä toiminnan aikana esimerkiksi palautekyselyllä ja vapaaehtoisilta liikuntakavereilta myös päiväkirjan muodossa. Kokemuksia voidaan kerätä myös tapaamisten yhteydessä, joihin voidaan kutsua kummatkin tai vain toinen liikuntakaveriparien osapuolista.
Palautetta on mielekästä kysyä, kun osapuolet ovat ehtineet olla jo hetken aikaa toiminnassa mukana. Palautetta on myös hyvä käydä yhdessä läpi palautteen antajien kanssa, anonymiteetti huomioiden. Kyselyitä toteutettaessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että ne ovat vaivattomasti ja nopeasti vastattavia. Näin vastausaktiivisuus saadaan mahdollisimman korkeaksi ja kyselyn havainnot mahdollisimman hyödynnettäviksi. Vastausaktiivisuutta voidaan pyrkiä nostamaan myös esimerkiksi arpomalla palkinto vastanneiden kesken.
Tarvittavat resurssit
Liikuntakaveritoiminnan järjestämiseksi tarvitaan organisoiva taho, joka ottaa vastaan vapaaehtoisten ja liikuntakaveria kaipaavien tiedot, haastattelee molemmat ja etsii sekä yhdistää sopivat liikuntakaveriparit. Kyseinen taho myös auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa, esimerkiksi jos vapaaehtoinen ei saa aluksi yhteyttä pariinsa. Organisoivan tahon sisällä tulee olla henkilö, jolla on kohderyhmän ja vapaaehtoisten kanssa toimimiseen liittyvää osaamista ja motivaatiota sekä riittävästi aikaa tehtäville. Toiminnan onnistumisen kannalta toimintaa organisoivien on myös hyvä tuntea niin kohderyhmän mahdolliset erityispiirteet kuin alueen liikuntamahdollisuudetkin.
Henkilö-, aika- ja raharesursseja tarvitaan toiminnan käynnistämisen ja liikuntakaveriparien muodostamisen lisäksi palautteen keräämiseen ja analysointiin. Samoin liikuntakaverikoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee varata tarvittava aika, materiaalit ja tilat sekä varautua näiden mahdollisiin kustannuksiin. Lisäksi tulee selvittää, voidaanko koulutus toteuttaa oman henkilöstön voimin vai hyödynnetäänkö ostopalveluja. Mahdollisesti myös kaveritoiminnasta aiheutuvien kustannuksiin, kuten organisaation tukemiin tai tarjoamiin liikuntapaikkamaksuihin sekä vakuutusmaksuihin, tulee varautua.
Toimintaa sujuvoittaa, mikäli toteuttavalla organisaatiolla on jo ennestään kokemusta vapaaehtoistoiminnasta, kontakteja vapaaehtoisiin, olemassa olevat vapaaehtoistoiminnan rakenteet ja mahdollisuus tavoittaa vapaaehtoisia ja/tai kohderyhmään kuuluvia oman organisaation sisältä. Toiminta voidaan organisoida myös yhteistyössä eri tahojen kanssa, mikäli yhdellä toimijalla ei ole kaikkia tarvittavia resursseja.
Organisaatiolla tulee olla mahdollisuus markkinoida toimintaa ja säilyttää liikuntakaveriparien tiedot tietoturvallisella tavalla. Kaikille avoin ja mahdollisimman neutraali järjestö antanee parhaat mahdolliset edellytykset toiminnan järjestämiselle.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: LIIKUNTAKAVERIN TUELLA LISÄÄ OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA JA AKTIIVISUUTTA ELÄMÄÄN
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Toiminta perustuu matalan kynnyksen periaatteelle, jolloin se on lähtökohtaisesti maksutonta ja siinä korostetaan onnistumisia ja kokeilua. Näin osallistujalla on mahdollisuus irrottautua arjesta ja löytää itsestään uusia voimavaroja. Vapaaehtoinen liikuntakaveri on tasavertainen vierellä kulkija, joka madaltaa sosiaalisia ja psyykkisiä esteitä liikunnan harrastamiselle ja osallistumiskertojen myötä myös mahdollisia fyysisiä esteitä. Samalla tarjoutuu mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, mikä voi helpottaa itsenäistä harrastamista myöhemmin. Vapaaehtoisille toiminta tarjoaa mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen ja vapaaehtoisten yhteisön. (1) Liikuntakaveriparit muodostetaan parin toiveiden ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Kaveriparit myös päättävät keskenään omista tapaamisistaan, mikä lisää toiminnan mielekkyyttä. (1,2)
Toiminta vahvistaa liikuntakaveria hakeneiden yleisiä kansalaistaitoja. Vapaaehtoiset saavat toiminnassa mukana olemalla mahdollisuuden vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin, mihin he saavat myös tukea ja osallistavasti toteutettua koulutusta. Toimintaa organisoiva taho puolestaan saa mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa ja verkostojaan. Liikuntakaveriparin osapuolilta kerätään kokemuksia ja palautetta toiminnan kehittämiseksi. Näin toiminnassa mukana olevilla on aito mahdollisuus vaikuttaa toimintaan, joka koskettaa paitsi heitä itseään, myös muita toimintaan osallistuvia. Toiminnan tuloksia esitellään päättäjille toimintamallin kehittämiseksi laajemmassa mittakaavassa. (2)
Toiminta tarjoaa mahdollisuuden yhteisen hyvän edistämiseen. Vapaaehtoiseksi voi lähtökohtaisesti ilmoittautua kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut. Toiminnan kautta vapaaehtoiset ja toimintaa organisoivat tahot saavat mahdollisuuden olla rakentamassa hyvinvointia ja osallisuutta toimintaan osallistuville, mikä voi heijastua myös yhteisölliseen hyvinvointiin alueella. Koska toiminta on erityisesti suunnattu heikommassa asemassa oleville, on sen kautta mahdollista vahvistaa heidän yhdenvertaisuuden kokemuksiaan sekä tukea pääsemistä osalliseksi yhteisestä hyvästä ja yhteisöstä. Toiminta edistää liikkumattomuudesta aiheutuvien yhteiskunnallisten seurauksien vähentymistä. (3)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Kansikuva
