Liikuntakaveri – vapaaehtoinen tukena liikunnan harrastamisessa

Liikuntakaveri on toimintaan koulutettu vapaaehtoinen, joka tukee liikunnan aloittamista ja sen harrastamista. Tavoitteena on vahvistaa vähän liikkuvien henkilöiden osallisuutta madaltamalla kynnystä liikuntaan kaverin avulla.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Liikuntakaveri – vapaaehtoinen tukena liikunnan harrastamisessa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Liikuntakaveri on toimintaan koulutettu vapaaehtoinen, joka tukee liikunnan aloittamista ja sen harrastamista. Tavoitteena on vahvistaa vähän liikkuvien henkilöiden osallisuutta madaltamalla kynnystä liikuntaan kaverin avulla.

Toteutuspaikka
NOVA2 – Nuorille osallisuutta ja toimintakykyä kokemusliikunnalla (ESR 2018–2021). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Pohjois-Pohjanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

23.06.2021

Viimeksi muokattu

23.06.2021
Ratkaisun perusidea **

Liikuntakaveritoiminnassa toisena osapuolena on täysi-ikäinen, liikuntakaverikoulutuksen saanut vapaaehtoinen ja toisena osapuolena liikuntakaveria kaipaava henkilö. Osapuolia yhdistää ja toimintaa toteuttaa vapaaehtoisorganisaatio. Toiminta kohdistuu etenkin heikommassa asemassa oleviin henkilöihin, joita perinteinen urheiluseuratoiminta tai ryhmätoiminta ei tavoita tai houkuta. Liikuntakaverin tuella madalletaan kynnystä liikunnan harrastamiselle ja arkiaktiivisuuden lisäämiselle.

Jo vähäinen liikunnan määrän lisääminen ja matalatehoinenkin liikunta tuottavat terveyshyötyjä etenkin aiemmin vähän liikkuneille. Samalla toiminta tarjoaa sosiaalista kanssakäymistä ja mahdollistaa vuorovaikutustaitojen harjoittelun, mikä lisää osallisuuden kokemusta ja voi helpottaa itsenäistä harrastamista myöhemmin.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Toimintaympäristönä ovat kotikunnan tai lähiseudun liikuntapalvelut, kuten sisä- ja ulkoliikuntapaikat, ryhmätoiminnot sekä muut liikuntamahdollisuudet kuten lähiluonto. Liikuntaympäristö valikoituu liikuntakaveriparin yhteisten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Toiminta sopii sovellettavaksi koko maan alueella.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat erityisesti heikoimmassa asemassa olevat henkilöt, joita perinteinen urheiluseuratoiminta tai ryhmätoiminta ei tavoita tai houkuta ja jotka kaipaavat kaveria liikkumiseen. Kaveritoiminnan toisena osapuolena ovat liikuntakaverit eli liikuntakaverikoulutuksen saaneet vapaaehtoiset.

Osapuolia yhdistää ja toimintaa toteuttaa vapaaehtoisorganisaatio: esimerkiksi yhdistys, seurakunta tai muu taho, jolla on vapaaehtoistoimintaa.

Yhteistyökumppaneina voivat toimia esimerkiksi hankkeet, kunnan eri toimialat, kuten sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, liikuntatoimi tai työllisyyspalvelut, sekä oppilaitokset ja muut tahot, jotka kohtaavat kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä ja voivat ohjata heitä toiminnan piiriin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Liikuntakaveriparien muodostaminen

Liikuntakaveria kaipaavia henkilöitä voidaan tavoitella esimerkiksi etsivän työn, yhdistysten (esim. SPR), hankkeiden ja työpajatoiminnan kautta. Myös avointa ilmoittelua esimerkiksi ilmoitustauluilla tai netissä voidaan käyttää. Liikuntakaveria kaipaava voi myös itse ilmaista toimintaa järjestävälle taholle halunsa saada liikuntakaveri. Vapaaehtoisten liikuntakaverien rekrytoinnissa voidaan hyödyntää kunkin vapaaehtoisorganisaation omia jo olemassa olevia toimintatapoja, kuten ilmoitukset omilla nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa tai paikallislehdissä.

Toimintaa organisoiva taho haastattelee sekä liikuntakaveria kaipaavat että liikuntakaveriksi ilmoittautuneet, jotta se pystyy muodostamaan sopivat liikuntakaveriparit ja varmistumaan henkilöiden sopivuudesta toimintaan. Haastatteluilla selvitetään esimerkiksi asiakkaan kiinnostuksen kohteet ja toiveet iästä ja sukupuolesta, sekä liikuntakaveriksi ryhtyjältä muun muassa rikostaustaote, mikäli toimitaan alaikäisten kanssa. Liikuntakaverina voi toimia kuka tahansa, joka on kiinnostunut liikkumisesta ja kaverina toimimisesta, ja jolla on innostusta ja avoimuutta kokeilla uutta. Hän ei ole valmentaja tai liikunnan ammattilainen, vaan vapaaehtoinen vierellä kulkija. Liikuntakaveritoiminnan kaltaiseen vapaaehtoistoimintaan olisi hyvä sitoutua vähintään noin puolesta vuodesta vuoteen.  

Liikuntakaverikoulutus

Toimintaa organisoiva taho järjestää vapaaehtoisille liikuntakaverikoulutuksen, jossa käsitellään matalan kynnyksen liikuntatoiminnassa huomioitavia asioita, kuten kaveria kaipaavan toiveita ja jaksamista. Koulutuksessa käsitellään myös haastavassa tilanteessa olevan henkilön kohtaamista, yhteyden ottamista (esim. viesti vrt. puhelinsoitto) ja motivointia. Liikunnan fyysisen kuormittavuuden lisäksi huomioidaan liikuntalajien psyykkinen kuormittavuus: tapahtuuko liikunnan harrastaminen yksin, kaverin kanssa vai ryhmässä, tai miten paljon kussakin lajissa ollaan kontaktissa toisiin. Liikunta kehotetaan aloittamaan lajeista, joissa on fyysisesti ja psyykkisesti matala kuormitus.

Koulutuksessa kannustetaan maksuttomiin ja edullisiin liikuntamuotoihin, joita tuettava henkilö voi jatkaa myös liikuntakaveritoiminnan jälkeen. Koulutuksessa on hyvä käydä läpi käytännön reunaehdot toiminnalle, kuten mahdollisten kaveritoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen ja vakuutusten hankkiminen. Lisäksi tulee sopia yhteinen tapa viestiä sekä vapaaehtoisen ja organisaation että vapaaehtoisen ja hänen parinsa välillä. Kohderyhmästä riippuen voidaan toteuttaa osioita myös erityisryhmien, kuten lievästi kehitysvammaisten, kohtaamisesta. Koulutuksessa voidaan hyödyntää vapaaehtoisille laadittua Liikuntakaverin työkirjaa.
Liikuntakaverin työkirja (pdf) ja NOVA2-hankkeen materiaalit (Popli.fi)

Liikuntakaveritoiminta käytännössä

Liikuntakaveri tukee pariaan liikunnan harrastamisessa esimerkiksi lähtemällä juttuseuraksi kävelylle tai mukaan kokeilemaan uutta lajia. Liikuntakaveripari sopii keskenään, kuinka usein ja millaisen liikunnan merkeissä he tapaavat. Näin osapuolet pääsevät yhdessä vaikuttamaan toiminnan sisältöön ja osapuolten sitoutuminen toimintaan voi parantua. Oleellista on, että pari löytää heille sopivan yhteydenpitotavan.

Vapaaehtoisille voidaan järjestää virkistys- ja vertaistapaamisia, joissa on mukavaa yhteistä tekemistä ja mahdollisuus antaa palautetta toiminnasta. Lisäksi vapaaehtoiset voivat käydä läpi mahdollisia toiminnassa eteen tulleita haastavia tilanteita esimerkiksi liikuntakaveriparin tavoittamisessa ja motivoinnissa. Yhteisillä tapaamisilla voidaan auttaa toimintaan motivoitumisessa ja sitoutumisessa. On hyvä, että vapaaehtoisilla on aina mahdollisuus olla yhteydessä vapaaehtoisorganisaatioonsa esimerkiksi mahdollisten ongelmatilanteiden varalta.

Toiminnan kehittäminen

Toiminnan kehittämisen (esim. markkinointi, koulutus) kannalta on tärkeää kerätä palautetta kummaltakin liikuntakaveriparin osapuolelta. Kokemuksia voidaan kerätä toiminnan aikana esimerkiksi palautekyselyllä ja vapaaehtoisilta liikuntakavereilta myös päiväkirjan muodossa. Kokemuksia voidaan kerätä myös tapaamisten yhteydessä, joihin voidaan kutsua kummatkin tai vain toinen liikuntakaveriparien osapuolista.

Palautetta on mielekästä kysyä, kun osapuolet ovat ehtineet olla jo hetken aikaa toiminnassa mukana. Palautetta on myös hyvä käydä yhdessä läpi palautteen antajien kanssa, anonymiteetti huomioiden. Kyselyitä toteutettaessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että ne ovat vaivattomasti ja nopeasti vastattavia. Näin vastausaktiivisuus saadaan mahdollisimman korkeaksi ja kyselyn havainnot mahdollisimman hyödynnettäviksi. Vastausaktiivisuutta voidaan pyrkiä nostamaan myös esimerkiksi arpomalla palkinto vastanneiden kesken.

Tarvittavat resurssit

Liikuntakaveritoiminnan järjestämiseksi tarvitaan organisoiva taho, joka ottaa vastaan vapaaehtoisten ja liikuntakaveria kaipaavien tiedot, haastattelee molemmat ja etsii sekä yhdistää sopivat liikuntakaveriparit. Kyseinen taho myös auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa, esimerkiksi jos vapaaehtoinen ei saa aluksi yhteyttä pariinsa. Organisoivan tahon sisällä tulee olla henkilö, jolla on kohderyhmän ja vapaaehtoisten kanssa toimimiseen liittyvää osaamista ja motivaatiota sekä riittävästi aikaa tehtäville. Toiminnan onnistumisen kannalta toimintaa organisoivien on myös hyvä tuntea niin kohderyhmän mahdolliset erityispiirteet kuin alueen liikuntamahdollisuudetkin.

Henkilö-, aika- ja raharesursseja tarvitaan toiminnan käynnistämisen ja liikuntakaveriparien muodostamisen lisäksi palautteen keräämiseen ja analysointiin. Samoin liikuntakaverikoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee varata tarvittava aika, materiaalit ja tilat sekä varautua näiden mahdollisiin kustannuksiin. Lisäksi tulee selvittää, voidaanko koulutus toteuttaa oman henkilöstön voimin vai hyödynnetäänkö ostopalveluja. Mahdollisesti myös kaveritoiminnasta aiheutuvien kustannuksiin, kuten organisaation tukemiin tai tarjoamiin liikuntapaikkamaksuihin sekä vakuutusmaksuihin, tulee varautua.

Toimintaa sujuvoittaa, mikäli toteuttavalla organisaatiolla on jo ennestään kokemusta vapaaehtoistoiminnasta, kontakteja vapaaehtoisiin, olemassa olevat vapaaehtoistoiminnan rakenteet ja mahdollisuus tavoittaa vapaaehtoisia ja/tai kohderyhmään kuuluvia oman organisaation sisältä. Toiminta voidaan organisoida myös yhteistyössä eri tahojen kanssa, mikäli yhdellä toimijalla ei ole kaikkia tarvittavia resursseja.

Organisaatiolla tulee olla mahdollisuus markkinoida toimintaa ja säilyttää liikuntakaveriparien tiedot tietoturvallisella tavalla. Kaikille avoin ja mahdollisimman neutraali järjestö antanee parhaat mahdolliset edellytykset toiminnan järjestämiselle.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: LIIKUNTAKAVERIN TUELLA LISÄÄ OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA JA AKTIIVISUUTTA ELÄMÄÄN

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Toiminta perustuu matalan kynnyksen periaatteelle, jolloin se on lähtökohtaisesti maksutonta ja siinä korostetaan onnistumisia ja kokeilua. Näin osallistujalla on mahdollisuus irrottautua arjesta ja löytää itsestään uusia voimavaroja. Vapaaehtoinen liikuntakaveri on tasavertainen vierellä kulkija, joka madaltaa sosiaalisia ja psyykkisiä esteitä liikunnan harrastamiselle ja osallistumiskertojen myötä myös mahdollisia fyysisiä esteitä. Samalla tarjoutuu mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, mikä voi helpottaa itsenäistä harrastamista myöhemmin. Vapaaehtoisille toiminta tarjoaa mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen ja vapaaehtoisten yhteisön. (1) Liikuntakaveriparit muodostetaan parin toiveiden ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Kaveriparit myös päättävät keskenään omista tapaamisistaan, mikä lisää toiminnan mielekkyyttä. (1,2)

Toiminta vahvistaa liikuntakaveria hakeneiden yleisiä kansalaistaitoja. Vapaaehtoiset saavat toiminnassa mukana olemalla mahdollisuuden vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin, mihin he saavat myös tukea ja osallistavasti toteutettua koulutusta. Toimintaa organisoiva taho puolestaan saa mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa ja verkostojaan. Liikuntakaveriparin osapuolilta kerätään kokemuksia ja palautetta toiminnan kehittämiseksi. Näin toiminnassa mukana olevilla on aito mahdollisuus vaikuttaa toimintaan, joka koskettaa paitsi heitä itseään, myös muita toimintaan osallistuvia. Toiminnan tuloksia esitellään päättäjille toimintamallin kehittämiseksi laajemmassa mittakaavassa. (2)

Toiminta tarjoaa mahdollisuuden yhteisen hyvän edistämiseen. Vapaaehtoiseksi voi lähtökohtaisesti ilmoittautua kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut. Toiminnan kautta vapaaehtoiset ja toimintaa organisoivat tahot saavat mahdollisuuden olla rakentamassa hyvinvointia ja osallisuutta toimintaan osallistuville, mikä voi heijastua myös yhteisölliseen hyvinvointiin alueella. Koska toiminta on erityisesti suunnattu heikommassa asemassa oleville, on sen kautta mahdollista vahvistaa heidän yhdenvertaisuuden kokemuksiaan sekä tukea pääsemistä osalliseksi yhteisestä hyvästä ja yhteisöstä. Toiminta edistää liikkumattomuudesta aiheutuvien yhteiskunnallisten seurauksien vähentymistä. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista Liikuntakaveri – vapaaehtoinen tukena liikunnan harrastamisessa (22.6.2021) (pdf 174 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Liikuntakaveritoimintaa kehitettiin NOVA2-hankkeessa

NOVA2-hankkeessa liikuntakaveritoiminnassa on toisena osapuolena ollut täysi-ikäinen, liikuntakaverikoulutuksen saanut vapaaehtoinen ja toisena osapuolena liikuntakaveria kaipaava nuori (15-29 -vuotias). Toiminta on kohdistunut etenkin heikoimmassa asemassa oleviin nuoriin. Toimintamallia voidaan soveltaa myös muihin ikä- ja kohderyhmiin.

Liikuntakaverikoulutuksen toteuttaminen

Kaikki liikuntakaveritoiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset osallistuivat neljä tuntia kestävään liikuntakaverikoulutukseen. Liikuntakaverikoulutukset toteutuivat yhteistyössä vapaaehtoisorganisaation ja nuorisotyötä tekevien henkilöiden kanssa. Vapaaehtoistyötä tekevä organisaatio vastasi koulutuksessa vapaaehtoistyön esittelystä ja nuorisotyötä tekevä henkilö (Oulun kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä) osuudesta, jossa käsiteltiin nuorten kohtaamista. Koulutuksen toteutustapa oli osallistava ja sisälsi pohdintaa muun muassa omista liikuntamotiiveista. Koulutusta markkinoitiin mukana olevien vapaaehtoisorganisaatioiden sekä hankkeen sosiaalisen median kautta uusille ja jo toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille.  

Kustannukset

NOVA2-hankkeen aikana toteutetussa liikuntakaveritoiminnassa on tuettu käyntejä muutamiin liikuntapaikkoihin. Mikäli nuori halusi kokeilla maksullista liikuntatoimintaa, tuli hänen kustantaa myös liikuntakaverinsa maksut. On hyvä huomata, että harrastustoiminnan rahoittamiseen voi hakea erilaisia avustuksia. Esimerkiksi nuorella, jolla on sosiaalisen kuntoutuksen päätös, on mahdollista saada lisätukea harrastusta varten sosiaaliohjaajan kautta.

NOVA2-hankkeessa molemmilla liikuntakaveriparin osapuolilla oli toteuttajaorganisaatioiden järjestämä vakuutus heidän liikkuessaan osana liikuntakaveritoimintaa. NOVA2-hankkeessa toteutetussa toiminnassa ei korvattu polttoaine- tai matkakuluja, eikä liikuntakaverin kuljettamista omalla autolla suositeltu.

Muuta huomioitavaa

Liikuntakaveritoimintaa suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon, millaisia edellytyksiä toiminnalle on toteutuspaikkakunnalla. Esimerkiksi haja-asutusalueilla pitkät välimatkat saattavat olla haaste. Toiminnan kestävyyden kannalta on tärkeää, että liikuntakaveriparin osapuolet olisivat joko samalta alueelta tai pystyisivät tavoittamaan toisensa esimerkiksi opiskelu- tai työliikkumisten puitteissa. Etukäteen tulisi myös miettiä, minkälaisia liikkumisen mahdollisuuksia paikkakunnalla on, ja erityisesti, mitä voidaan tehdä maksutta tai vähäisillä kustannuksilla.

Vapaaehtoisten tavoittamisessa ja liikuntakaveriparien muodostamisessa kannattaa huomioida, että monesti vapaaehtoiset ovat ikääntyneempiä henkilöitä. Tämä voi tuntua hankalalta nuorelle, jos toiveena on suurin piirtein oman ikäinen vapaaehtoinen. Kannattaakin pyrkiä mahdollisuuksien mukaan tavoittamaan ja motivoimaan myös nuorempia ikäryhmiä vapaaehtoisiksi. Liikuntakaveritoimintaa voi tarjota kaikenikäisille, vaikka hankkeessa kohderyhmänä olivat 15-29-vuotiaat.

Vapaaehtoisilta saadun palautteen perusteella heille oli osittain yllättävää, miten haastavaa nuoren tavoittaminen ja motivointi on. Vapaaehtoisia jäi pois heti alkuvaiheessa, jos sopivaa liikuntaparia ei löytynyt, nuoreen ei saatu yhteyttä tai yhteistä ajankohtaa ei tuntunut löytyvän. Osaaminen ja innostus voi hiipua, jos koulutuksen jälkeen menee liian pitkä aika, ennen kuin löytyy sopiva pari tai jos alun jälkeen ei ole mitään koulutusta tai virkistystoimintaa. Nuorten motivointia ja haasteiden kohtaamista käsitellään Liikuntakaverikoulutuksessa. Vapaaehtoisten nostamia haasteita ja kysymyksiä voidaan käsitellä myös vapaaehtoisten virkistystilaisuuksissa.

Hankkeessa kokeiltiin myös oppilaitosyhteistyötä ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Tarkoituksena oli, että opiskelijat voisivat toimia vapaaehtoisina liikuntakavereina nuorille. Haasteeksi muodostui opintojakson lyhyt kesto verrattuna vapaaehtoistoimintaan tarvittavaan sitoutumiseen. 

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu NOVA2 – Nuorille osallisuutta ja toimintakykyä kokemusliikunnalla -hankkeessa (ESR 2018-2021) tehtyyn kehittämistyöhön. Hankkeen toteuttajina olivat Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry ja Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr., ODL Liikuntaklinikka. Toimintamallia on kehitetty Oulussa, Pudasjärvellä, Raahessa, Muhoksella ja Iissä.

Kehittäjän yhteyshenkilöt:

  • Taina Linna ja Jenna Ojala, projektityöntekijät, Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr., ODL Liikuntaklinikka, p. 050 312 6866, etunimi.sukunimi(at)odl.fi
  • Kristiina Kangas ja Heidi Hahtola, projektityöntekijät, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, p. 050 348 3665, heidimys(at)gmail.com

ODL – Oulun Diakonissalaitoksen verkkosivutODL – Oulun Diakonissalaitos LinkedInissä
Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n verkkosivut
NOVA2-hankkeen loppujulkaisu (tulossa)

Kansikuva
Liikuntakaveri – vapaaehtoinen tukena liikunnan harrastamisessa. Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Ready

Aihealueet

Harrastustoiminta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Liikunta Vertais- ja vapaaehtoistyö

Ilmiöt

Elämäntapojen muutokset Liikuntakiinnostus / liikkumattomuus Osallistuva yksilö Terveyserojen kasvaminen

Kohderyhmä

Ikäihmiset Koko väestö Nuoret Nuoret aikuiset Organisaatiot Työikäiset Työttömät