Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen Satakunnassa
Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen Satakunnassa:
- Rakenneuudistushankkeessa (-2021)
- Satakunnan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa (2022-2023)
- Kestävän Kasvun Satakunta 2 -hankkeessa (2023-2025)
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen Satakunnassa:
- Rakenneuudistushankkeessa (-2021)
- Satakunnan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa (2022-2023)
- Kestävän Kasvun Satakunta 2 -hankkeessa (2023-2025)
Toimintamallin kuvaus
Rakenteellinen sosiaalityö on lakisääteistä toimintaa (SHL 7 §), mutta sen ymmärtäminen ja toteuttaminen vaativat tietoisuuden ja osaamisen vahvistamista. Tämän lisäksi hyvin alkanutta sosiaalisen raportoinnin kehittämis- ja juurruttamistyötä jatketaan. On myös tärkeää panostaa rakenteellisen sosiaalityön ujuttamiseen sosiaalialan työn tekemisen arkeen ja rakenteisiin. Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämisen lopputuloksena on toteutussuunnitelma, jossa rakenteellisen sosiaalityö ja sen raportointi on kuvattu toimijoita ohjaavasti.
"Nyt on rakenteellisen sosiaalityön Momentum." THL:n Eeva Liukko sanoi eräässä seminaarissa. Rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen on tartuttu vahvasti myös Satakunnassa. Hyvinvointialueen aloitettua toimintansa ja Kestävän kasvun rahoituksen myötä aika on otollinen myös rakenteellisen sosiaalityön kehittämiselle.
Rakenteellinen sosiaalityö on sosiaalityön koordinoimaa, mutta siihen osallistumiselle ei ole rajoja. Esimerkiksi sosiaalisia raportteja voi täyttää kuka tahansa aktiivinen kansalainen tai järjestötoimija. Rakenteellisen sosiaalityön teemaviikoilla on hyvin erilaisille kohderyhmille suunnattua ohjelmaa, ja esim. palveluiden käyttäjät ovat osallistuneet viikon ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen.
Rake arkeen ja rakenteisiin -tavoite edellytti kahden ensimmäisen tavoitteen (tietoisuus & sosiaalinen raportointi) toteutumista; ilman tietoa ei tavasta voi tulla arkista, ja ilman toimivia käytäntöjä tekemistä ei ole mahdollista saada osaksi rakenteita.
Rakenteellinen sosiaalityö vaatii johdon tuen. Tämä on iso haaste hyvinvointialueilla, kun pyrkimys kohti integraatiota ja "sote":a vie herkästi huomiota "so":n alueelle kuuluvista erityispiirteistä ja -tarpeista.
Koska terveydenhuollossa on pidemmät ja vankemmat kehittämisen (TKIO) perinteet, merkittävä osa uusien hyvinvointialueiden kehittämisestä vastaavasta henkilöstöstä on terveydenhuollon ammattilaisia. Tämä on iso haaste rakenteelliselle sosiaalityölle, joka vaatii syvää ymmärrystä sosiaalityöstä sekä yhteiskuntatieteellistä näkemystä systeemiin.
Kuitenkin eri puolilla lisääntyvä kiinnostus ja innostus rakenteellista sosiaalityötä kohtaan sekä varovaisesti lisääntyvä ymmärrys sen tuottamista hyödyistä luovat toivoa sille, että rakenteellisella sosiaalityöllä on alueilla valoisa tulevaisuus osana sosiaalialan ammattilaisten jokapäiväistä työtä ja alueidemme rakenteita.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen päättyessä vuonna 2023 maailma ei ole valmis edes näiltä osin, mutta matkalla ollaan selvästi pidemmällä kuin esim. vuonna 2020; rakenteellisesta sosiaalityöstä selvästi puhutaan enemmän, sosiaalisia raportteja tehdään jonkun verran ja alueelle on saatu kehittämistä jatkavia henkilöitä (mm. professiojohtaja ja hankekoordinaattori).
Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy & Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen Rakenteellisen sosiaalityön raportointi -osa-alue (Satakunnan hyvinvointialue) ovat julkaisseet helmikuussa 2024 ensimmäisen KATSAUS RAKENTEELLISEEN SOSIAALITYÖHÖN SATAKUNNASSA -raportin. Raportti syntyi tarpeesta koota satakuntalaisesta rakenteellisesta sosiaalityöstä olemassa oleva tieto ja tekeminen yksiin kansiin. Raportti voi toimia lähteenä rakenteellisesta sosiaalityöstä puhuttaessa sekä työkaluna rakenteellista sosiaalityötä tehtäessä. Lisäksi raportti toimii käynnissä olevan rakenteellisen sosiaalityön hankekehittämisen arvioinnin tukena. Raportti on tehty yhteistyönä ja sen tausta-aineistona toimi loka-marraskuussa 2023 tehty, laaja rakenteellisen sosiaalityön alueellinen kysely.
Kansikuva
