Vankitaustaisten asiakassuhteen rakennus dialogissa stigmoja murtaen
Ammattilainen ja vankitaustainen sosiaalisen kuntoutuksen asiakas rakentavat dialogisen ja tavoitteellisen suhteen hyödyntäen tietoista tunnetyöskentelyä. Asiakkaan luottamus auttajiin, viranomaisiin ja yhteiskuntaan vahvistuu sekä päinvastoin.
Toimintamallin nimi
Ammattilainen ja vankitaustainen sosiaalisen kuntoutuksen asiakas rakentavat dialogisen ja tavoitteellisen suhteen hyödyntäen tietoista tunnetyöskentelyä. Asiakkaan luottamus auttajiin, viranomaisiin ja yhteiskuntaan vahvistuu sekä päinvastoin.
Vankilataustaisilla henkilöillä on usein kielteisiä kokemuksia ja ennakkoluuloja viranomaisia kohtaan. Vastaavasti viranomaisilla ja valtaväestöllä on ennakkoluuloja vankilataustaisia kohtaan.. Toimintamallissa kokemukset ja ennakkoluulot tiedostetaan ja niitä työstetään vankitaustaisten ihmisten ja kolmannen sektorin ammatillisen työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa sekä vaikuttamalla eri tavoin viiteryhmän sisällä ja ulkopuolella ennakkoluulojen murtamiseksi.
Keskeistä on, että asiakkaan ja kolmannella sektorilla työskentelevän ammattilaisen välille rakennetaan suhde, jonka asiakas voi kokea myönteiseksi. Tavoitteena on asiakkaan vuorovaikutustaitojen ja itsetuntemuksen vahvistuminen niin, että hän voi kiinnittyä ja olla osallinen yhteiskunnassa itselleen merkityksellisellä ja myönteisellä tavalla. Sekä asiakkaan että ammattilaisen haasteena heidän välisessä suhteessaan on itseen kohdistuvan stigman murtaminen. Tämän asetelman oivaltaminen on keskeinen tekijä työskentelyssä.
Henkilökohtaisessa suhteessa voidaan rehellisesti keskustella asiakkaan hyvinvoinnin esteistä ja ongelmien taustalla olevista tunteista. Jaettuja tunnekokemuksia pyritään luomaan toiminnallisuudella sekä havainnoimalla tunteita kehollisesti ja tarkastelemalla niitä keskustellen. Yhdessä tehdyt huomiot jaetusta, universaalista ihmisyydestä murtavat toiseuden profiilia ja rakentavat siltaa marginaalista kohti osallisuutta. Ammattilaisten omien asenteiden, tunnekokemusten ja ajattelumallien käsittely sekä aidon myönteisyyden löytäminen asiakassuhteessa toimivat vuorovaikutuksen perustana.
Näkökulma mahdollistaa myös muiden palvelujärjestelmän osapuolten aseman tarkastelun ja toimijoiden inhimillistämisen.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Toimintamalli on sosiaalisen kuntoutuksen muoto ja toimii kiinnityspisteenä ja ponnahduslautana, kun asiakas osallistuu muihin kuntoutuksen muotoihin.
Kolmannen sektorin toimija toteuttaa sosiaalista kuntoutusta yhteistyössä alueen sosiaalitoimen ja sidosryhmien kanssa. Kuvattu toiminta ei olisi mahdollista nykyisen julkisen palvelujärjestelmän suomissa roolituksissa. Malli onkin ainutlaatuinen esimerkki järjestökentän mahdollisuudesta täydentää ja kehittää palvelujärjestelmää.
Sosiaalinen kuntoutus on yhdistelmä sosiaalityötä ja muita kuntoutuspalveluita. Toteutuakseen se vaatii käytännössä usein moniammatillista ja organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä verkostoitumista. Sosiaalisen kuntoutuksen monialaisella kentällä työskentelee toimijoita eri koulutustaustoilla ja työorientaatioilla.
Toiminta jalkautuu erilaisiin toimintaympäristöihin kuten kadulle ja järjestöjen tiloihin, mutta myös vankiloihin ja muihin laitosympäristöihin, joissa asiakkaat ovat. Toimintaan pääsee mukaan viranomaistahojen kautta tai hakeutumalla itse aktiivisesti tuen piiriin.
Toiminta soveltuu henkilöille, joiden kokemus osallisuudesta yhteiskuntaan ja luottamus järjestelmään on heikentynyt. Tuetusti tulevaisuuteen -kehittämishankkeessa Stigman murtaja -toiminnan kohderyhmänä ovat olleet vankitaustaiset henkilöt.
Toimintaa kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa. Tietoa voidaan kerätä sidosryhmien ja asiakkaiden keskuudessa toteutettavilla kyselyillä ja haastatteluilla. Yhteiskehittämisessä ja toiminnan itsearvioinnissa korostuu paitsi toiminnan tarpeellisuus, myös luottamuksellisen ja henkilökohtaisen suhteen merkitys. Toimintaa on kehitetty myös tutkimustietoon perustuen.
Palvelu aloitetaan yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa asiakkaan ja toteuttajaosapuolen laatimalla sosiaalisen kuntoutuksen sopimuksella, jossa määritellään toiminnan tavoitteet ja jakson pituus. Toimintaa toteuttaa kolmannen sektorin ammatillinen tukihenkilö, joka omaksuu toiminnan periaatteet ja sitoutuu asiakasprosesseihin:
- Yksilötyö toteutetaan ammatillisena vuorovaikutussuhteena. Työ on rinnalla kulkevaa tunnetyöskentelyä eri keinoin, ja se kiinnittää asiakkaan palvelujärjestelmään.
- Ryhmätoiminnalla pyritään vuorovaikutteiseen reflektioon asiakkaan viiteryhmän kanssa.
- Verkostoivaa yhteistyötä toteutetaan ammattilaisten koordinoimana yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhteistyötahoja ovat muun muassa vankilat, sote- ja kuntoutuspalvelut. Asiakkaiden ja muiden tahojen kanssa pyritään vaikuttamaan yleisiin asenteisiin esimerkiksi vankilataustaisia kohtaan.
Jokaisen asiakkaan kanssa luodaan yksilöllinen suhde ja yksilölliset ratkaisut, jotta hän voi kiinnittyä tarvitsemiinsa palveluihin. Tämä toteutuu ammatillisen tukihenkilön kanssa, hänen avullaan avautuvan palvelu- ja tukiverkostojen välityksellä sekä kolmisin aikuissosiaalityön vastinparin kanssa.
Kolmannen sektorin ammatillisen tukihenkilön toiminta on viranomaisasetelmasta vapaa. Tämä tulee esille heti asiakkaan ensikohtaamisella: työntekijä ei esitä asiakkaalle tämän henkilökohtaista elämää koskevia, työntekijän valta-asemasta viestiviä kysymyksiä, vaan rakentaa dialogia kertomalla itsestään ja tarttumalla asiakkaan kertomaan tarkentavin kysymyksin. Asiakas pääsee kertomaan itsestään ja tilanteestaan omilla ehdoillaan; esittämään itsestään niitä puolia, jotka ovat hänelle itselleen oleellisia. Vuorovaikutustilanteet toteutuvat osana yksilökeskusteluja, toiminnallisia ryhmiä ja tapahtumia tai jalkauduttaessa palveluihin.
Ammattilainen kehittää ammatti- identiteettiään niin, että ihminen ja vuorovaikutus tulevat asiakassuhteen keskiöön jättäen taka-alalle ennakkoluulot eri asemassa olevia kohtaan.
Työntekijä haastaa omaa ajattelumaailmaansa pyrkimyksenään löytää välittämisen rajapinta. Työntekijän läpikäymän prosessin myötä asiakassuhteessa on aitoa välittämistä, joka kumpuaa asiakkaan persoonasta. Tunteet avaavat oven ihmisten kollektiivisiin ominaisuuksiin: emotionaalinen skaalamme on kaikesta huolimatta monella tapaa samankaltainen.
Asiakkaat osallistuvat yksilötyön rinnalla ryhmätoimintaan.
- Keskusteluryhmiä mm. tunteiden hallintaan ja arkeen liittyen.
- Toiminnallisissa ryhmissä voi olla esimerkiksi seinämaalausta, askartelua, liikuntaa, retkiä ja tempauksia osallistujien toiveiden mukaisesti.
Yksilö-, ryhmä- ja vaikuttamistyössä osallistujat oppivat paremmin tulkitsemaan ja tuntemaan omaa kehoaan ja reaktioitaan sekä tunnistamaan paremmin muiden ihmisten tunteita ja kehon tunnetiloja. Ammatillinen tukihenkilö hyödyntää oppimisprosessissa myös muiden ammattilaisten, kuten näyttelijöiden osaamista. Kun omia reaktioita sekä toisten tunnetiloja opitaan analysoimaan, on helpompi ymmärtää toista ihmisenä, niin ettei vuorovaikutuksessa jäädä eri asemassa olevien rooliodotusten vangeiksi.
Asiakkaan ja ammattilaisen henkilökohtaisen vuorovaikutussuhteen lisäksi toiminnan tavoitteena on helpottaa asiakkaan ja muiden toimijoiden välistä keskustelua ja kanssakäymistä.
Kuntoutuksen etenemistä seurataan muutaman kuukauden välein toistuvissa tapaamisissa asiakkaan, ammatillisen tukihenkilön ja sosiaalityöntekijän kanssa. Aikuissosiaalityön mukanaolo varmistaa hankeympäristössä asiakkaan poluttumisen eteenpäin, kun toiminta mahdollisesti loppuu hankkeen päättyessä.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: STIGMAN MURTAJA -TOIMINTAMALLI VAHVISTAA VUOROVAIKUTUSTAITOJA SEKÄ TOIMII PONNAHDUSLAUTANA PALVELUIHIN
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Asiakkaan osallisuus omassa elämässä vahvistuu, kun hän tulee kunnioitetuksi ja kuulluksi omana itsenään myös silloin, kun ulkoapäin asetetut aktiivisen kansalaisen normit eivät täyty. Osallisuuteen yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa ei painosteta, vaan osallistuminen on omaehtoista. (1)
Jos asiakas ei halua osallistua ideointiin tai toimintaan, joka ei liity hänen omaan elämäntilanteeseensa, asiakkaan tahtoa kunnioitetaan. On tärkeää, ettei asiakas koe joutuvansa valjastetuksi ammattilaisten työn toteennäyttämiseen tai kehittämiseen ilman omaa tahtoaan. Malli luo jatkuvan kehittämisen kierteen, jossa asiakasosallisuus on itseisarvo. (1)
Asiakkaan ja ammattilaisen ennakkoluulot toisiaan kohtaan hälvenevät, mikä edistää osallisuuden kokemusta sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa ja laajemmin eri yhteisöissä, toiminnoissa ja muissa palveluissa. (1, 2)
Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa toteutuu, kun toimintaa kehitetään ja toteutetaan yhdessä osallistujien kanssa heitä kuullen ja heidän kanssaan toimien. Yhteistoiminta muun muassa teatterin kanssa auttaa osallistujia ottamaan uusia rooleja ja tarjoaa elämyksiä oman viiteryhmän ulkopuolisten ihmisten kanssa. Erilaiset yhteistoiminnassa toteutetut harjoitteet tarjoavat kokonaisvaltaisen irtioton arjesta. Tilaisuudet ja tapahtumat vahvistavat kokemusta toimijuudesta ja kyvystä tarjota hyvää myös muille. (3)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
- Ammattilaisten osallisuus (Thl.fi)
- Osallisuutta ja aktiivisuutta tukeva sosiaaliturva (Thl.fi)
- Verkostoiva työ (Thl.fi)
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Kansikuva
