Keski-Suomi: Rakenneuudistusta tukeva alueellinen valmistelu - Monesta hyvästä yhdeksi parhaista
Hanke tukee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistä ja yhtenäistämistä Keski-Suomessa. Hanke linkittyy Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan, jossa kehitettävät digitaaliset palvelut rahoitetaan Rakenneuudistusta tukevan aluellisen hankkeen valtionavustuksella.
Verkkosivut
Verkkosivuiltamme löydät uutiset blogin, hankekokonaisuuden kuvauksen sekä yhteystiedot.
Sosiaalinen mediassa kerromme hankkeisemme etenemisestä ja työn tuloksista.
Facebook:@keskisuomensoteuudistus
Twitter:@sotekeskisuomi
Instagram:@keskisuomensoteuudistus
Blogi:Keski-Suomen sote-uudistus
#hyväarkikaikille #soteuudistuskeskisuomi
Uutiskirjeet löydät tämän sivun liitteet-kohdasta.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Hanke tukee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistä ja yhtenäistämistä Keski-Suomessa. Hanke linkittyy Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan, jossa kehitettävät digitaaliset palvelut rahoitetaan Rakenneuudistusta tukevan aluellisen hankkeen valtionavustuksella.
Verkkosivut
Verkkosivuiltamme löydät uutiset blogin, hankekokonaisuuden kuvauksen sekä yhteystiedot.
Sosiaalinen mediassa kerromme hankkeisemme etenemisestä ja työn tuloksista.
Facebook:@keskisuomensoteuudistus
Twitter:@sotekeskisuomi
Instagram:@keskisuomensoteuudistus
Blogi:Keski-Suomen sote-uudistus
#hyväarkikaikille #soteuudistuskeskisuomi
Uutiskirjeet löydät tämän sivun liitteet-kohdasta.
Hankkeen keskiössä on Keski-Suomen uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton edellyttämä palvelu- ja hoitoketjutyö sekä Tulevaisuuden sote-keskusohjelman tavoitteita tukevien aika- ja paikkariippumattomien sähköisen asioinnin, omahoidon sekä etähoivan ja –hoidon ratkaisujen ja toimintamallien yhteiskehittäminen ja käyttöönotto.
Asiakas- ja potilastietojärjestelmän sekä etäpalveluiden käyttöönoton valmistelun ohella, hankkeessa yhtenäistetään ja yhteiskehitetään nykyisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuullisten organisaatioiden järjestämistoimintaa, erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Tavoitteena on näin lisätä alueen asukkaiden yhdenvertaisuutta palveluiden saannissa ja vähentää alueellisia hyvinvointi- ja terveyseroja. Järjestämistoiminnan yhteistyön tiivistämisellä ja yhteiskehittämiselle vahvistetaan nykyisten järjestämisvastuullisten organisaatioiden järjestämiskyvykkyyksiä ja valmistaudutaan samalla myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtoon perustettavalla maakunnalle.
Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021
Hanketta tehdään laajassa yhteistyössä Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden, Sote-kuntayhtymien ja liikelaitosten kesken.
Hanketyötä ohjaa kuntien ja kuntayhtymien sote-johtajista koostuva työryhmä (Keski-Suomen sote-johtajat), jotka myös johtavat hankehakemuksen mukaista muutosta omissa järjestäjäorganisaatioissaan. Hankkeen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti Keski-Suomen kuntakokoukselle sekä kunnanjohtajakokoukselle.
Hankkeelle perustetaan lisäksi erillinen ohjausryhmä, jossa on edustajat osallistujaorganisaatioista, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksi-köstä, mahdollisista muista hankkeen yhteistyökumppaniorganisaatiosta, sekä THL:stä/STM:stä. Ohjausryhmän tehtävänä on hakehakemuksen tavoitteiden sekä talouden toteutumisen seuranta.
Maakunnan asukkaat otetaan mukaan hankkeen toteuttamiseen. Asukkaiden näkökulmia selvitetään avoimien tilaisuuksien ja kyselyiden avulla. Vuoropuhelua asukkaiden kanssa jatketaan myös maakunnallisessa sekä alueellisissa asiakasraadeissa. Myös kokemusasiantuntijoita ja kehittäjäasiakasryhmiä hyödynnetään soveltuvissa kehittämiskohteissa.
Järjestöjen kanssa jatketaan vuoropuhelua Keski-Suomen järjestöjen kumppanuuspöydässä. Järjestöjen kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä palvelu- ja hoitoketjujen laatimisessa, jotta järjestöjen rooli tunnistetaan ja kirjataan osaksi yhteisiä suunnitelmia. Laadittaessa hoitopolku ja palveluketjumalleja huomioidaan mm. eri pitkäaikassairauksien ja palvelukokonaisuuksien osalta myös muut toimijat asiakas- ja potilastyön näkökulmasta. Useilla potilasjärjestöillä, vapaaehtoistoimijoilla, kokemusasiantuntijoilla sekä muilla yleishyödyllisillä toimijoilla voi olla vahva rooli sekä yksilön että palvelukokonaisuuden vaikuttavuuden nä-kökulmasta osana palveluketjua.
Päämäärä ja tavoitteet
Tämän hankkeen lähtökohtana ovat THLn arviointiraportissa sekä STMn kanssa käydyissä maakuntaneuvotteluissa esiin nousseet huomiot ja kehittämishaasteet, mm.
- sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun jakautuminen useille eri organisaatioille
- alueelliset vaihtelut sosiaali-ja terveydenhuollon hallinnollisen ja toiminnallisen integraation toteu-tumisessa
- suuret alueelliset erot väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä sekä palvelujen saatavuudessa
- palveluiden saatavuus ja riittävyys (mm. ikääntyvien palvelut ja omaishoito, mielenterveys-ja päih-depalvelut, vammaisille myönnetyt palvelut)
- rakenne-ja nuorisotyöttömyyden vaikutukset palvelutarpeeseen
- järjestöyhteistyö
Arviointi
Toimenpidekohtainen arviointi löytyy hankkeen loppuraportista.
Koko hankkeesta voidaan todeta, että hankkeessa on luotu ja vahvistettu Keski-Suomeen yhteistyön maakunnallisia toimintamalleja ja yhteisen tekemisen mallia pohjaksi hyvinvointialueen valmistelulle. Hankkeessa on pystytty vahvistamaan nykyisten järjestäjien kykyä hallita toimintaympäristöä, ennakoida palvelutarpeita, järjestää palvelutarpeiden mukaisia palveluja ja hallita kustannuksia sekä ohjata ja valvoa tuottajia ja siten aiempaa paremmin tunnistaa väestön palvelutarpeita.
Erityisen tärkeää on, että hankkeen aikana on pystytty lisäämään maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia saada yhdenvertaisia, laadukkaita ja turvallisia palveluja, palveluiden tuottajista, tuotantotavoista, ajasta sekä paikasta riippumatta. Yhtenäiset ohjaus- ja valvontakäytännöt lisäävät myös palveluntuottajien yhdenvertaisuutta.
Hankkeessa on ollut kolmessa osa-alueessa, yhteensä 28 toimenpidettä ja näissä kaikissa on tehty vaikuttavaa ja Keski-Suomelle merkityksellistä työtä, joka vie kohti hyvinvointialuetta. Kokonaisuutena hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin.
Yleinen arviointi osa-alue 1:
Osa-alueelle asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Järjestämisvastuullisten organisaatioiden keskinäisen yhteistyön luonne muuttui merkittävästi, kun sote-uudistukseen liittyvien lakien valmistelu ja uudistuksen toteutuminen eteni hankesuunnitelmassa arvioitua nopeammalla aikataululla. Tästä johtuen tavoitteena olleita päätöksenteon rakenteita ja toimintamalleja ei hankkeen aikana otettu sellaisenaan käyttöön, mutta hankkeen aikana valmisteltuja malleja ja rakenteita hyödynnetään hyvinvointialueen valmistelussa. Järjestämisvastuullisten organisaatioiden sidosryhmäyhteistyötä vahvistettiin ja yhtenäistettiin hankesuunnitelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyen.
Keskeiset tuotokset ja saavutetut tulokset, osa-alue 1:
- Viestintä (esim. verkkosivut, sosiaalinen media, uutiskirjeet)
- Yhteistyön rakenteet ja toimintamallit
- Sote-palveluiden kehittämisstrategian ja järjestämissuunnitelman linjaukset
- Välivaiheen yhteistyön malli
- Maakunnallinen laatuverkoston ja laatutiimin toimintamalli ja verkoston ja tiimin toiminnan käynnistyminen
- Yhdyspintamäärittelyjä kuntien muihin palveluihin (hyte)
- Tutkimus- kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden ja järjestämisvastuullisten yhteistyön toimintamalli
- Osallisuuden toimintamalli ja käytännöt
- Järjestöyhteistyön toimintamalli ja käytännöt
- Sapluuna-malli
Osa-alue 2
Järjestämisvastuullisten organisaatioiden tietojohtamisen yhteiskehittäminen vahvisti Keski-Suomen lukuisten järjestäjien kykyä hallita toimintaympäristöä yhteismitallisesti, ennakoida palvelutarpeita, järjestää palvelutarpeiden mukaisia palveluja ja hallita kustannuksia sekä ohjata ja valvoa tuottajia.
Hankkeen aikana yhtenäistettyjen tietojohtamiskäytäntöjen ja siihen liittyvien työkalujen ja toimintamallien avulla alueellamme voidaan aikaisempaa paremmin tunnistaa väestön palvelutarpeita. Terveyshyötyarviomallia hyödyntämällä järjestäjillä on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet tunnistaa mm. kuinka paljon väestössä on henkilöitä, joilta puuttuu hoitoja tai jotka saavat vaikuttamattomia hoitoja, ja kuinka paljon on suuririskisiä henkilöitä, jotka hyötyisivät elämäntapamuutoksista tai lääkehoidoista. Tietojohtamisen työkaluja voidaan jatkossa hyödyntää myös palveluihin liittyvien väestö- ja yksilötason priorisointien tekemisen työkaluna.
Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakenteiden ja toimintamallien kehittäminen luo vahvan pohjan alueen Hyte-työlle ja jatkokehittämiselle.
Hankkeen aikana yhtenäistetyillä tuottajien ohjauksen ja valvonnan toimintamalleilla lisätään maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia saada yhdenvertaisia, laadukkaita ja turvallisia palveluja, palveluiden tuottajista ja tuotantotavoista riippumatta. Yhtenäiset ohjaus- ja valvontakäytännöt lisäävät myös palveluntuottajien yhdenvertaisuutta.
Keskeiset tuotokset ja saavutetut tulokset, osa-alue 2
- Nykyisten järjestämisvastuullisten organisaatioiden tietojohtamisen kypsyystasoarvio
- Tietojohtamisen kehittämissuunnitelma
- Sote-tietopakettien maakunnallinen käyttöönottosuunnitelma
- Suunnitelma maakunnallisen tietojohtamisen ympäristön laajentamisesta ja toteutus osittain
- Keski-Suomen hyvinvointikertomus 2017-2020
- Keski-Suomen hyvinvointiohjelma 2021-2024
- Hyvinvoinnin edistäminen Keski-Suomessa, prosessikuvaus
- Hyvinvoinnin seurannan indikaattorit
- Toimintamalli terveyshyötyarvion käytöstä
- Alustavat palveluverkkolinjaukset
- Palveluiden myöntöperusteiden ja asiakasmaksujen koonti
- Keski-Suomen hyvinvointialueen omavalvontaohjelma (= valvontasuunnitelma)
- Keski-Suomen hyvinvointialueen valvonnan käsikirja
- Suunnitelmallisen valvontakäynnin lomakepohja, valvontakertomusmalli
- Henkilöstömitoituslaskelma-mallipohja
- Esitys hyvinvointialueen valvonnan organisoitumiseksi ja valvonnan resurssiksi
- Tuottajien valvontatyökalu ja reklamaatiohallinta
- Valvonnan tilastointiin yhtenäinen ohje ja malli valvonnan raportoinnista.
- Terveydenhuollon yksikkökohtaisen omavalvontasuunnitelmapohjan pilottiversio
Osa-alue 3
Yhtenäisten toimintatapoja ja –prosesseja määrittely luo pohjan hallinto- ja sektorirajat ylittävien palvelukokonaisuuksien, palvelupolkujen ja hoitoketjujen sujuvuuden parantamiselle. Hankkeen aikana kehitetyt ja käyttöönotetut digitaaliset omahoidon sekä etähoidon ja etähoivan ratkaisut ja toimintamallit parantavat palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, aika- ja paikkariippumattomuutta sekä tasa-arvoistavat maakunnan väestöä maantieteellisestä sijainnista riippumatta, vähentävät matkustamista ja mahdollistavat sujuvan asioinnin myös perinteisten aukiolo aikojen ulkopuolella.
Hankkeen aikana toteutetut sosiaalihuollon kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen, kirjaamisvalmennukset sekä yhteinen suunnitelma sosiaalihuollon arkistopalvelun laajennuksista luovat pohjan hyvinvointialueen yhtenäiselle käytännölle ja ovat parantaneet merkittävästi valmiuksia siirtyä rakenteiseen tiedon tuotantoon myös sosiaalihuollossa.
OmaKS-palvelu on kokoaa yhteen palveluja ja on tuonut aivan uuden ulottuvuuden palveluvalikoimaan digitaalisten palvelujen myötä. OmaKs kautta asukkaiden ulottuville on saatu laajasti uusia ja kehittyneempiä digitaalisia mahdollisuuksia.
Maakunnallinen RAIsoft tietokanta ja RAI-järjestelmään perustuva maakunnallinen ikääntyneiden palveluiden palvelutarpeen arvioinnin ja kehittämisen toimintamalli on käytännössä ensimmäinen yhteinen arviointiväline tulevalla hyvinvointialueella, joka on merkittävä parannus asukkaiden yhdenvertaisuuden ja yhtenäisen palvelutarpeen arvioinnin osalta.
keskeiset tuotokset ja saavutetut tulokset, osa-alue 3:
- Omaolon koronavirustaudin oirearvio
- Koronarokotuksia varten otettiin käyttöön ajanvaraus- ja palvelunhallintajärjestelmä AVPH, mikä mahdollisti THL ohjeistuksen mukaisen taustamäärittelyn ajanvarauksen taustalle (ikä ja diagnoosiperustainen oikeus ajanvaraukseen)
- Omaks.fi digitaalinen palveluratkaisu
- Suunnitelma sosiaalihuollon arkistopalvelun laajennuksista Keski-Suomen kunnissa.
- Sos.kanta käyttöönotot eriteltyjen palvelutehtävien osalta
- Sosiaalihuollon kirjaamisvalmennukset ja valmentajakoulutukset
- Maakunnallinen RAIsoft tietokanta ja käyttöönoto ja RAI-järjestelmään perustuva maakunnallinen ikääntyneiden palveluiden palvelutarpeen arvioinnin ja kehittämisen toimintamalli
- Yhteenveto maakunnallisista ja kansallisista asiakasohjauksen toimintamalleista ja palvelupolkukuvauksista
- Loppuraportti Aster yhteistyöstä
Osa-alue 1:
Järjestämisvastuullisten organisaatioiden keskinäisen yhteistyön luonne muuttui merkittävästi, kun sote-uudistukseen liittyvien lakien valmistelu ja uudistuksen toteutuminen eteni hankesuunnitelmassa arvioitua nopeammalla aikataululla. Lyhyellä aikavälillä hankkeessa luotu pohja- ja taustamateriaali toimivat pohjana hyvinvointialueelle siirtymisessä ja esimerkiksi palvelustrategian luomisessa. Kehittyvässä toiminnassa vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä ole pitkäkestoisia, koska kaikki ovat uuden äärellä ja luotua perustaa täytyy jatkuvasti arvioida suunnittelun edetessä ja varsinkin kun toiminta käynnistyy.
Osa-alue 2:
Järjestämisvastuullisten organisaatioiden tietojohtamisen yhteiskehittäminen vahvisti järjestäjien kykyä hallita toimintaympäristöä, ennakoida palvelutarpeita, järjestää palvelutarpeiden mukaisia palveluja ja hallita kustannuksia sekä ohjata ja valvoa tuottajia. Osa-alueen toimenpiteiden vaikutukset ovat Keski-Suomelle merkittäviä ja pitkäkestoisia ja tukevat vahvasti siirtymistä hyvinvointialueelle.
osa-alue 3
Hankkeen aikana kehitetyt ja käyttöönotetut digitaaliset omahoidon sekä etähoidon ja etähoivan ratkaisut ja toimintamallit parantavat palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, aika- ja paikkariippumattomuutta sekä tasa-arvoistavat maakunnan väestöä maantieteellisestä sijainnista riippumatta, vähentävät matkustamista ja mahdollistavat sujuvan asioinnin myös perinteisten aukiolo aikojen ulkopuolella. Osa-alueen vaikutukset ovat merkittäviä ja pitkäkestoisia, erityisesti Keski-Suomalaisille asukkaille.
