Toimintamalleja ja menetelmiä työn tueksi

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on osa sote-uudistusta. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksia on muotoutumassa eri puolilla Suomea ministeriön myöntämien valtionavustusten turvin. 

Valtionavustushankkeissa voidaan hyödyntää toimiviksi havaittuja toimintamalleja ja menetelmiä, joita on koottu tälle sivustolle alla oleviksi teemakokonaisuuksiksi. Listaa täydennetään jatkuvasti.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämisen teesien huoneentaulu
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämisen teesien huoneentaulu

Tutustu toimintamalleihin teemoittain

 

 

Asiakas- ja palveluohjaus

 

Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli 

Mallin avulla julkisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja paikallisyhteisöjen toiminta on mahdollista nivoa osaksi asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia. 
Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli (Innokylä)  

Asiakkaaksituloprosessi terveys- ja hyvinvointikeskuksessa

Prosessi lisää terveysaseman palveluiden tuottavuutta, vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. 
Asiakkaaksituloprosessin toimintamalli (Innokylä)

Asiakkuussegmentointi

Asiakkuussegmentoinnin kautta kyetään hahmottamaan asiakasryhmien palvelutarpeet ja organisoimaan sekä resursoimaan kullekin ryhmän palveluntarpeeseen vastaavia palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja.

Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli tulevaisuuden sote-keskusten lähtökohdaksi (Julkari)
Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluissa (Valto)

Lyhytpsykoterapia 

Nopea pääsy lyhytpsykoterapiaan täydentää perustason omahoitoja ja psykososiaalisia interventioita.  Potilas pääsee esimerkiksi ostopalvelusopimuksella psykoterapiaan suoraan perustason palveluista. Psykoterapeutilla on koulutus käytettävään terapiamuotoon, ja terapian tehosta on näyttöä kyseisen mielenterveyden häiriön hoidossa. 
Psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoidossa (pdf 1,27 Mt)

Omais- ja perhehoidon tuki ja sektorirajat ylittävä palveluohjausverkosto 

Osallisuus, monitoimijuus ja arjen tuki (Valto)

Suuntima-palvelu 

Suuntima on kysymyksiin perustuva menetelmä, jota terveydenhuollon asiakas ja ammattilainen käyttävät yhdessä. Asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat kysymykset. 
Suuntima-palvelu (DigiFinland Oy)

Yksilöllinen integroitu hoitosuunnitelma ja palveluohjaus  

Toimintamallissa huomioidaan asiakkaan psyykkisen ja somaattisen terveydentilan lisäksi myös sosiaalinen tilanne. Palveluohjauksessa asiakkaalla on vastuutyöntekijä, esimerkiksi sosiaalityöntekijä tai sairaanhoitaja.

Vastuutyöntekijä

  • arvioi palveluiden tarvetta
  • ohjaa palveluihin
  • edistää osallisuutta
  • antaa neuvontaa itsehoidossa
  • seuraa toipumista sekä palveluiden toteutumista.

Palveluohjauksesta on olemassa erilaisia toimintamalleja. 

Palveluohjauksen mallin kehittäminen yhdessä paljon tukea tarvitsevien kanssa (Innokylä)

Yhteisasiakasohjaus SiunSotessa

Toimintamalli ja palveluprosessi paljon sote-palveluita tarvitsevien asiakkaiden hoitoon ja palveluun. Asiakaskoordinaattorin toimenkuva keskittyy tähän asiakasryhmään ja luo mahdollisuudet kehittää asiakaslähtöistä toimijoiden välistä yhteistyötä ja palveluiden koordinointia yli toimialuerajojen.
Yhteisasiakasohjaus (Innokylä)

Keskitetty palveluohjaus

Toimintamallilla kyetään tavoittamaan ennakoivasti iäkkäät tuen tarpeessa olevat sekä tukemaan heidän toimijuuttaan ja vahvistamaan elämänhallintaa. Puuttumalla varhaisessa vaiheessa riskitekijöihin  ennaltaehkäistään ongelmien syventymistä ja jatkumista, ja siten vähentämään inhimillistä kärsimystä, toimintakyvyn heikkenemistä ja raskaiden palveilujen ennenaikaista tarvetta.
Kunnan keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö (Innokyla.fi)

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

 

Alueellinen hyvinvointijohtaminen – työkalut alueilla ja maakunnissa 

Alueellinen hyvinvointijohtaminen (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto) 

Diabetesriskissä olevan asiakkaan elintapapolku

Tavoitteena on liikunnan määrän ja laadun lisääminen, ravitsemus sekä unen lääkkeetön hoito. Ohjaus on henkilökohtaista, prosessimaista neuvontaa ja tukea kohti parempaa ja terveellisempää elämää. 
Elintapaohjaus (pdf 1,81 Mt) 

Ehkäisevän päihdetyön mallit

Puheeksiotto ja interventio.
Puheeksiotto ja mini-interventio (Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -sivusto)

Elämäntaidot esiin -keskusteluryhmämalli

Elämäntaidot esiin -malli tarjoaa käytännönläheisiä keinoja iäkkäiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Keskusteluryhmämalli sisältää tietoa kymmenestä mielen hyvinvoinnin teemasta, vinkkejä niistä keskusteluun iäkkäiden kanssa sekä tehtäviä ja harjoituksia teemoihin liittyen. Mallissa sovelletaan positiivisen psykologian ja ratkaisukeskeisyyden näkökulmia ikäihmisten ryhmien ohjaamiseen.
Elämäntaidot esiin -toiminta (Ikäinstituutti)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoja: Innokylän innovaatiokatsaus

Innovaatiokatsaus jäsentää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalleja, ratkaisuja ja keinoja. 
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoja : Innokylän innovaatiokatsaus (Julkari) 

Liikunta- ja elintapaneuvonta  

Liikunta- ja elintapaneuvonta on prosessi, jonka tavoitteena on terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ihmisten saaminen liikunnallisen elämäntavan pariin. Neuvonta toteutetaan terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten sekä harrastetoimintaa järjestävien tahojen yhteistyönä.  
Tutustu palveluun (liiku.fi)

Maistuva koulu

Maistuva koulu on toimintamalli alakoulun osallistavaan ruokakasvatukseen. Toimintamalli tarjoaa työkaluja ja tietoa ruokakasvatuksen toteutukseen ja seurantaan sekä opetussuunnitelman perusteiden ja kouluruokailusuosituksen tavoitteiden toteuttamiseen. Maistuva koulu lisää oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointia, osallisuutta ja ruokailoa.
Tutustu toimintamalliin (maistuvakoulu.fi)

Mielenterveyden edistämisen ja mielenterveyshäiriöiden ehkäisyn omahoito-ohjelmat 

Mielenterveyden omahoito-ohjelmat soveltuvat itsenäisesti käytettäviksi tai terveydenhuollon ammattilaisen tuella toteutettaviksi. Jos potilaan oireilu ei helpota kevyemmillä hoitotoimilla, potilaan voi ohjata ensin perustason matalan kynnyksen palveluihin tai psykososiaalisen tuen pariin. Jos tämä ei riitä, hänet voidaan ohjata perustasolta lähetteellä verkkoterapiaan, psykiatriseen hoitoon tai psykoterapiaan.

Omahoito (Mielenterveystalo)
Oma-apu (Päihdelinkki)

Mielipakka

Mielipakka on ikäihmisille tarkoitettu korttisarja, jonka 52 korttia sisältävät tietoa ja tehtäviä mielen hyvinvoinnista. Mielipakka tarjoaa näkökulmia voimavaroihin, vahvuuksiin ja taitoihin. Mielipakka perustuu tutkimus- ja kokemustietoon ja siinä on hyödynnetty positiivisen psykologian, voimavaralähtöisyyden sekä ratkaisu- ja tarkoituskeskeisyyden näkökulmia. Korttisarja soveltuu käytettäväksi yksilökohtaisesti sekä ryhmätoiminnan ohjaamisen tukena.
Mielipakka – 52 kortin pakka (Ikäinstituutti) 

Neljä tuulta – integroiva toimintamalli ehkäisevään työhön: päihteet, mielenterveys, lähisuhdeväkivalta ja rahapelaaminen

Malli edistää asiakkaan hyvinvointia ja terveyttä. Toiminnalla ehkäistään lähisuhdeväkivaltaa sekä päihteistä ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja ja edistetään mielenterveyttä. 
Neljä tuulta – integroiva toimintamalli ehkäisevään työhön: päihteet, mielenterveys, lähisuhdeväkivalta ja rahapelaaminen (Innokylä) 

Omaehtoisen harrastamisen ja osallistumisen tukeminen kulttuurilähetteellä tai reseptillä 

Sosiaali- ja terveyskeskus voi tukea eri asiakasryhmien omaehtoista harrastamista ja osallistumista antamalla asiakkaalle kulttuurilähetteen tai reseptin. Terveyserojen kaventamiseksi kehitetty Kimmoke-ranneke tiettyjä sosiaalitukia saaville kaikkein vähävaraisimmille. Kaikukortti-toimintamallin tavoitteena on edistää kulttuurin saavutettavuutta ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia.

Kimmoke-ranneke (Innokylä)
Kaikukortilla kohti yhdenvertaisempaa kulttuuria ja osallisuutta (Innokylä)

Ravitsemuksella hyvinvointia 

Materiaali hyvää ravitsemusta tukevista toimenpiteistä.  
Tutustu materiaaliin (ruokavirasto.fi)

Ruokakunta-hanke 

Ruokakunta-hankkeessa on tehty työkaluja ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointiin.  Tavoitteena on edistää ruokakasvatusta ja ravitsemusterveyttä. 

Tutustu hankkeen materiaaleihin (nykytila.fi)
Ruokakunta - lasten ruokakasvatus osaksi koko kunnan toimintaa (Innokyla.fi)

StopDia-toimintamalli  

StopDia-tutkimushankkeessa on kartoitettu keinoja tyypin 2 diabetesriskissä olevien henkilöiden nykyistä tehokkaampaan tunnistamiseen. Elintapamuutosten tukena on käytetty digiteknologiaa ja ryhmäohjausta. 
Tutustu StopDia-hankkeeseen (uef.fi-sivuilla)

 

Matalan kynnyksen palvelut

Matalan kynnyksen palveluilla tarkoitetaan nopeaa ja helppoa pääsyä tarvittaviin palveluihin. Kyse on toimintamuodosta, jossa henkilö voi saada nopeasti apua lievään ongelmaansa tai saa ohjauksen hoitoon tai palveluun.

Onnistumiselle on oleellista

  • integraatio sosiaali- ja terveydenhoidon sisällä
  • ammattitaitoinen tuen- ja palvelun tarpeen tunnistaminen
  • eri toimijoiden kanssa integroitu suunnitelma.

Moniammatillista matalan kynnyksen apua on saatavilla esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspisteissä sekä perhekeskuksissa. Matalan kynnyksen palveluiksi lasketaan myös avoimet päivätoimintapalvelut, terveysneuvontapisteet sekä etsivät ja jalkautuvat palvelut.

Arkeen voimaa

Arkeen Voimaa toimintamalli on tarkoitettu henkilöille, joilla on elämässään haasteita, jotka vaikuttavat heidän arkipärjäämiseensä. 
Tutustu toimintamalliin Innokylässä

Ohjaamo  

Ohjaamo on nuorten matalan kynnyksen palvelu, joka toimii sekä fyysisenä paikkana että digitaalisena verkostona. 
Tutustu Ohjaamoihin (Ohjaamot.fi)

Pyydä apua! -nappi

Pyydä apua! -nappi on lapsiperheille suunnattu matalan kynnyksen sähköinen palvelukanava. Se on verkkopalvelu, jossa kuka tahansa voi pyytää apua tai palvelua, jättää yhteydenottopyynnön tai esittää kysymyksen. Palvelu ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Palvelua voi käyttää myös nimettömänä. Palvelu on käytössä useilla eri alueilla Varsinais-Suomessa. Palvelu on kehitetty Lupa auttaa 
-hankkeessa. 
Pyydä apua! -nappi (soteakseli.fi) 

Ruskon nanny - lainattavaa kasvatusapua lapsiperheille 

Ruskon nanny -palvelu tarkoittaa kotiin lainattavaa kokenutta kasvatusalan ammattilaista, joka auttaa ruskolaisia pikkulapsiperheitä kasvatusasioissa sekä tavallisimmissa perhe-elämän pulmissa.
Ruskon nanny (Innokyla.fi)

Tulppa-kuntoutus 

Tulppa-kuntoutus tarjoaa valmiin ryhmänohjauksen mallin ja materiaalin. Tulppa on kehitetty kuntoutuksen järjestämiseen perusterveydenhuollossa. Kuntoutus toteutetaan lähellä osallistujien arkea terveyskeskuksessa osana sairaanhoitopiirin hoitopolkua.
Tulppa-kuntoutus

 

Moniammatilliset palveluprosessit

Asiakaslähtöiset hoito- ja palveluketjukuvaukset

Asiakaslähtöinen kuvausmalli perustuu asiakkaan prosessiin, johon ammattilaisten tekeminen sovitellaan oikea-aikaisesti.  
Hoito- ja palveluketjut (TAYS)

Elintapaohjauksen prosessi

Elintapaohjauksen prosessi tukee vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Elämä edessä – mielenterveysongelman hoitoa oppilaitoksessa

Elämä edessä -toimintamallissa monialainen tiimi hoitaa nuoren mielenterveysongelmia hänen omassa oppilaitoksessaan. Työssä huomioidaan nuoren fyysisen terveyden lisäksi mielenterveys sekä päihde- ja alkoholiongelmat. Nuoren ongelmiin puututaan varhain ja vakioidusti. Palvelu on tarjolla nuoren kehitysympäristössä, omassa oppilaitoksessa. 

Lisätietoa:
Uusi malli sujuvoitti opiskeluterveydenhuoltoa Espoossa (Lääkärilehti)

Hoitojoukkuemalli

Hoitojoukkuemalli on sairaanhoitajapainotteinen toimintamalli perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanottotyössä. 
Hoitojoukkuemalli (Innokylä)

Hyvä vastaanotto

Hyvä vastaanotto -malli parantaa hoidon saatavuutta ja kehittää moniammatillisia työtapoja, joiden ansiosta resursseja hyödynnetään tehokkaammin. Mallin ytimessä on systeemiajattelu. 
Hyvä vastaanotto -malli (Innokylä)

Kolmiomalli masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa  

Kolmiomalli (collaborative care model) on osoittautunut vaikuttavaksi malliksi etenkin masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa. Hoitoon osallistuu vähintään yksi terveydenhuollon ammattilainen (case manager), joka on tavallisimmin masennuksen hoitoon perehtynyt sairaanhoitaja. Terveydenhuollon ammattilainen organisoi hoidon yhdessä lääketieteellisen hoitovastuun kantavan perusterveydenhuollon lääkärin kanssa. Perustason toimijat saavat toiminnalleen ohjausta ja tukea psykiatrilta. 

Depression hoidon yhteistoimintamalli perusterveydenhuollossa (Käypä hoito)
Kolmiomalli ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa perusterveydenhuollossa (Käypä hoito)

Kotiutushoitajamalli perusterveydenhuollossa

Mallin avulla potilaat kotiutuvat terveyskeskussairaalasta nopeammin ja turvallisemmin.
Kotiutushoitajamalli (Innokylä)

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidon tiimimalli

Perustason toimintamalli, jossa yhdistetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosessit. 
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidon moniammatillinen tiimimalli (Innokylä)

Monitoimijainen päivystysmalli

Monitoimijaisessa päivystysmallissa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä järjestön edustajat toteuttavat yhdessä asiakkaan kiireellisiä päivystyspalveluja. Mallin myötä asiakas saa kokonaisvaltaisen palvelun oikea-aikaisesti oikeasta paikasta.
Monitoimijainen päivystysmalli (Innokylä)

Nuorten mielen tuki -toimintamalli Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalveluissa  

Nuorten mielen tuki -toimintamalli on tarkoitettu mielenterveydeltään vakavasti oirehtiville alle 18-vuotiaille nuorille. Toimintamallimalli on mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen suunnattu palvelu, joka on kehitetty ja toteutettu tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kesken.
Nuorten mielen tuki -toimintamalli Oulunkaaren perhe- ja sosiaalipalveluissa (Innokylä)

NuortenAku

Nuorisopsykiatrian akuuttityöryhmän NuortenAkun avulla nuori ja perhe saavat tukea joustavasti ja jopa ilman lähetettä 1–2 viikon sisällä yhteydenotosta. Nuoren psyykkistä vointia ja toimintakykyä arvioivat yhteistyössä eri tahot, kuten koulupsykologi, kuraattori ja opiskelijaterveydenhuolto. Tapaamiseen kutsutaan myös nuoren ja perheen toivomat henkilöt nuoren lähipiiristä. Tapaaminen pidetään nuoren omassa ympäristössä, esimerkiksi kotona tai koululla. Kulmakivenä uudessa toimintamallissa on nuoren näkökulman asettaminen keskiöön.

Lisätietoja:
Ihmisen parhaaksi -palkinto Soiten nuorisopsykiatrian kehitystyölle (soite.fi)
Ihmisen parhaaksi -palkinto Keski-Pohjanmaan nuorisopsykiatrialle (Lääkärilehti)

Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjauksen ja seurannan käsikirja

Käsikirjassa tarkastellaan palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjauksen ja seurannan toimijoita, tehtäviä ja keinoja. Käsikirjan tarkoituksena on tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen julkista järjestämistä tarjoamalla jäsennyksiä asiakasryhmien tarpeisiin perustuvien palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjauksen ja seurannan tueksi. 
Tutustu käsikirjaan (Julkaisuarkisto Julkari)

Parempi Arki

Tarkoituksenmukaisia ja asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia paljon palveluja käyttäville eri asiakasryhmille. Työssä huomioidaan fyysinen ja psyykkinen terveys, mielenterveys, päihde- ja alkoholiongelmat ja sosiaalinen tilanne.
Parempi Arki -hankkeen loppuraportit julkaistu (Pikassos)

Päihdetyö terveysasemalla

Tavoitteena on, että päihteiden osuus potilaan terveydellisissä ongelmissa otetaan aina terveysasemalla huomioon.  Päihteistä puhumisen tulee olla luontevaa, neutraalia ja potilasta leimaamatonta.
Päihdetyö terveysasemalla (Innokylä)

Sosiaalineuvonta terveysasemalla

Tavoitteena on, että kuntalainen saa perusterveydenhuollossa tarvitsemansa moniammatillisen avun matalalla kynnyksellä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Sosiaalineuvonta terveysasemalla (Innokylä)

TOIKEn työkyvyn tuen verkostomainen malli osatyökykyisille

TOIKE-kokeilu kehittää maakunnallista työkyvyn tuen verkostomaista mallia osatyökykyisille. TOIKE-palvelumalli käynnistyy silloin, kun asiakas ohjautuu johonkin verkoston palveluun työkykyä heikentävän oireen tai uupumisen vuoksi. Yhteistyöverkostossa on keskeistä tunnistaa osatyökykyisyys ja asiakkaan palvelutarve.
TOIKE-palvelu, jonka tukena toimintakykykeskus (Innokylä)

Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Lapissa

Lapin virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus on sähköinen palveluportaali, jossa asiakas voi  esimerkiksi lähettää tietoa, kysyä neuvoa ja tavata asiantuntijan etäyhteydellä. 
Tutustu palveluun (virtu.fi)

 

Osallisuus

 

Ammattilainen digipalvelujen asiakkaana -verkkovalmennus

Valmennuksen tarkoituksena on tuottaa ammattilaiselle kokemus asiakkaan roolista digitaalisen palvelun käyttäjänä. Tämä auttaa ammattilaista ymmärtämään asiakkaan näkökulmaa ja tarpeita, kun hän ohjaa asiakasta palvelun käytössä. 
Ammattilainen digipalvelujen asiakkaana -verkkovalmennus (Innokyla.fi)

Asiakasosallisuusryhmät

Asiakkaat ja työntekijät kehittävät yhdessä palveluja asiakasosallisuusryhmissä.  
Tutustu esimerkkiin vammaispalveluista:
Asiakasosallisuusryhmät vammaispalvelujen yhteiskehittämisessä (Innokyla.fi)

Asunnottomien tarpeet esille yhteiskehittämisen prosessissa

Asunnottomuutta kokeneiden kokemustieto saadaan käyttöön, kun he osallistuvat yhteiskehittämiseen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyn ohjelman jalkauttamiseen. Ammattilainen tutustuu näin myös yksittäisiin asiakkaisiin.
Palvelun käyttäjät tutuiksi (Innokyla.fi)

Avoimet tilat

Avoimet, syrjimättömät, turvalliset ja saavutettavat tilat ovat tärkeitä, koska erilaiset yhteiskuntaryhmät kohtaavat niissä toisiaan. Tiedetään, että kun vaikeudet pitkittyvät, ihmiset alkavat vetäytyä omiin oloihinsa. Kun yhteisiin tiloihin on helppo tulla, yhteys muihin ihmisiin säilyy. Esimerkiksi kirjastot, puistot ja asukastalot ovat avoimia tiloja. 
Erilaisia avoimia tiloja ja vinkkejä niiden perustamiseen (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -aihesivusto)

Digioikeuksia edistävä verkostotyö

Verkostossa vahvistetaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia olla osallisina digitaalisessa maailmassa sekä heidän oikeuksiensa toteutumista. Kehitystyötä tehdään yhdessä digitaalisia palveluita tarjoavien ammattilaisten ja digiosattomuutta kokeneiden henkilöiden kanssa.
MargIT-verkosto – digioikeuksien edistäminen verkostotyön keinoin (Innokyla.fi)

Digivuorovaikutus osallisuuden tukena asiakastyössä

Digitaalisessa ympäristössä tapahtuvassa asiakkaan kohtaamisessa voidaan hyödyntää erilaisia vuorovaikutustapoja ja -keinoja, jotka madaltavat osallistumiskynnystä sekä tukevat osallistujien omaehtoista ja yhdenvertaista osallistumista.
Digivuorovaikutus osallisuuden tukena asiakastyössä (Innokyla.fi)

Elämänhallintaa ja jatkopolkuja tukeva kurssi opioidikorvaushoidossa oleville

Kurssilla vahvistetaan opioidikorvaushoidossa olevien arjen hallintaa ja sosiaalisia taitoja, löydetään voimavaroja, kohennetaan itsetuntoa sekä kiinnitytään työ-, vapaaehtoistoiminta- tai opiskelumaailmaan.
Opioidikorvaushoidossa olevien osallisuuden vahvistaminen rakentamalla polkuja työ-, vapaaehtoistoiminta- ja opiskelumaailmaan (Innokyla.fi)

Etäkohtaamisilla yhteisöllisyyttä asukkaille

Etäkohtaamisilla ja -tapahtumilla voidaan tarjota sosiaalisia kontakteja asukkaille ja edistää heidän digitaitojaan. Tämä tukee asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemusta.
Etäkohtaamisilla yhteisöllisyyttä kyliin (Innokyla.fi)

Järjestöyhdyshenkilö

Järjestöyhdyshenkilö on kunnan työntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu kunnassa toimivien järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Tarkoituksena on tukea kunnan ja yhdistysten välistä yhteistyötä.
Järjestöyhdyshenkilö-toimintamalli (Innokyla.fi)

Kansalaisvaikuttamisen tukeminen

Kaikkien ihmisten on voitava toimia yhteiskunnassa sen tasaveroisina jäseninä sekä osallistua elinympäristöään, yhteiskuntaa tai globaaleja asioita koskevaan vaikuttamiseen – asemastaan tai taustastaan riippumatta.
Malleja kansalaisvaikuttamisen vahvistamiseen (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)

Kiertävä kokous vaikuttamiskeinona terveydenhuollossa

Kehittämishankkeet pitävät kokouksia niissä toimintaympäristöissä, jonne hyvien käytäntöjen toivotaan juurtuvan. Avoimia kokouksia voivat tulla seuraamaan yksikön, esimerkiksi terveysaseman, lääkärit ja hoitajat. Kehittäjäasiakkaiden kokemusasiantuntijatieto tulee kokouksissa kuuluville ja tieto yhdessä kehitetyistä hyvistä käytännöistä leviää.
Kiertävä kokous vaikuttamiskeinona terveydenhuollossa (Innokyla.fi)

Kokemusosaaminen

Kokemusosaaminen on kokemuksen tuomaa ymmärrystä ja tietoa, jota hyödynnetään esimerkiksi toisten ihmisten auttamiseksi ja tukemiseksi. Kokemusosaamista voi hyödyntää muun muassa palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä, toteuttamisessa ja arvioinnissa. 

Kokemusosaaminen (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen)

  • Kokemustoimijoiden ryhmä vaikuttaa ja kehittää palveluja
    Yhteiskehittämistä tehdään ryhmässä, johon osallistuu kehitettävän asian kannalta oleellisia toimijoita. Kokemusasiantuntijoiden lisäksi mukana on lähityöntekijöitä, esihenkilöitä ja viranomaisia, jotka tekevät päätökset palveluista.
    Kokemustoimijat vaikuttajina -ryhmä (Innokyla.fi)

Kototori kotoutujan tueksi

Matalan kynnyksen kohtaamis- ja neuvontapaikka Kototori tukee kotoutumista ja hyviä väestösuhteita. Tarjolla on viranomaisapua, yhteisöllistä ja vertaistukea sekä koulutusta. Kävijä voi tarjota omaa osaamistaan muiden hyväksi muun muassa yhteisöneuvojana. Kototorilla kehitetään ja toteutetaan kotoutumiseen liittyviä palveluja monialaisen ammattilaisyhteistyön, alueen asukkaista valmennettujen yhteisöneuvojien sekä muiden vapaaehtoisten, asukkaiden ja kokemusasiantuntijoiden, harjoittelijoiden ja työkokeilijoiden voimin.
Kototori tukee kotoutujaa monialaisesti ja yhteisöllisesti (Innokyla.fi)

Kumppanuusilta

Kumppanuusilta kokoaa palvelujen kehittäjät yhteen. Sote-alueen, kuntien, järjestöjen, yritysten ja seurakuntien toimijat sekä kokemusasiantuntijat kutsutaan koolle ja autetaan heitä luomaan kumppanuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja paikallisten palvelujen kehittämiseksi.
Kumppanuusilta kokoaa yhteen julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kokemustiedon paikalliset toimijat (Innokyla.fi)

Kumppanuusrahoitus

Kansalaisjärjestöt ja kunnat tai alueet voivat luoda keskenään kumppanuuksia kumppanuusrahoituksen avulla. Kumppanuusrahoituksella voidaan synnyttää asukaslähtöistä toimintaa ja asukkaita lähellä olevia matalan kynnyksen palveluita.
Kumppanuusrahoitusmalli (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)

Luontolähtöinen kuntoutus

Luontolähtöinen kuntoutus on pitkäkestoista ja säännöllisesti toistuvaa toimintaa, joka tapahtuu luontoympäristössä. Toiminta sisältää arkisia työtehtäviä, jotka voivat ympäristön ja vuodenajan mukaan liittyä esimerkiksi puutarhan- ja ympäristönhoitoon, eläintenhoitoon, kalastukseen, kädentaitoihin, patikointiin tai retkikohteiden huoltoon. Luontoympäristössä ja eläinten parissa toimiminen kuntouttaa toisaalta rauhoittamalla ja toisaalta aktivoimalla toimintaan.
Luontolähtöinen kuntoutus (Innokyla.fi)

Luontoseteli

Luontosetelillä voidaan hankkia luontolähtöisten menetelmien ammattilaisten asiantuntijuutta. Luontosetelin avulla sote-ammattilainen ja asiakas pääsevät luontoon tai eläintilalle luontolähtöisten menetelmien asiantuntijan ohjauksessa. Yhteistyöllä etsitään uusia keinoja asiakkaan mielenterveyden, toimintakyvyn ja osallisuuden edistämiseksi. 
Luontoseteli mielenterveyden edistämisen tukena (Innokyla.fi)

Luovan ryhmätoiminnan malli

Kunta palkkaa luovan pedagogin ohjaamaan luovia ryhmäprosesseja esimerkiksi ryhmäsosiaalityössä, työ- ja toimintakeskuksissa ja vanhustenpalveluissa. Luovan prosessin vaiheet ovat 1. virittäytyminen, 2. etäännyttäminen, 3. sanoittaminen, 4. jakaminen, sekä 5. palaute ja hyväksyntä.

Luova ryhmätoiminta lisää hyvinvointia, THL 2019 (Julkari)
Luovat menetelmät vahvistavat osallisuutta (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)

Lähityö

Lähityö on sosiaalityön alla toteutettavaa yhteisöllistä, tasaveroista ja monimuotoista toimintaa, jonka tavoitteena on yksilöllinen ja yhteisöllinen hyvinvointi sekä ongelmien ratkominen paikallisesti. Lähityö on kunnan mahdollistamaa ja sosiaalityön tukemaa, mutta asukkaiden toteuttamaa.
Lähityö (Innokyla.fi)

Matalan kynnyksen digituki

Matalan kynnyksen digituki tukee heikoimmassa asemassa olevien ihmisten digilaitteiden ja -sovellusten käyttöä sekä oman laitteen hankintaa. 
Matalan kynnyksen digituki (Innokyla.fi)

Naapuriyhteisötoiminta 

Naapuriyhteisötoiminta tarjoaa omissa asunnoissaan tuetusti asuville kehitysvammaisille henkilöille mielekästä vapaa-ajan toimintaa ja tukea sosiaalisten verkostojen rakentamiseen. Lisäksi  tarjotaan yksilötukea ja rohkaisua omannäköiseen elämään.
Naapuriyhteisötoiminta tukee kehitysvammaisten itsenäistä asumista (Innokyla.fi)

Osallisuuden kokemuksen mittaaminen

Asiakkaiden ja asukkaiden osallisuuden kokemusta voidaan mitata eri tavoin. Yksi tärkeimmistä mittareista on se, kokevatko ihmiset itse itsensä osallisiksi. Osallisuuden kokemuksen on havaittu olevan yhteydessä moniin eri hyvinvoinnin tekijöihin.

Liitä osallisuusindikaattori asiakkaille ja asukkaille suunnattuihin kyselyihin.
Osallisuusindikaattori (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)

Osallisuuden kokemuksesta voi keskustella asiakkaan kanssa tai vaikkapa ryhmätoiminnassa.
Leikkimielinen Osallisuustesti.fi-verkkotesti

Osallisuutta edistävä hallintomalli

Osallisuutta edistävässä hallintomallissa julkiset ja yksityiset toimijat sekä kansalaiset luovat yhdessä parempaa elinympäristöä ja parempia palveluita. Yksityiset toimijat voivat olla järjestöjä tai yrityksiä. Malli tekee mahdolliseksi esimerkiksi sen, että paljon hoitoa ja tukea tarvitsevat ihmiset voivat osallistua käyttämiensä palvelujen järjestämiseen ja hankintaan.
Osallisuutta edistävä hallintomalli (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)

Palvelun käyttäjät mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintaan

Palvelunkäyttäjille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa julkisen hankinnan valmisteluun, kilpailutukseen sekä toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen hankinnan sopimusaikana.
Osallisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa (Innokyla.fi)

Palveluohjauksen mallin kehittäminen yhdessä paljon tukea tarvitsevien kanssa

Paljon tukea tarvitsevien työikäisten palveluohjauksen alueellinen toimintamalli kehitetään yhdessä asiakkaiden, monialaisten ammattilaisten ja järjestöjen kesken. Malli ohjaa alueen ammattilaisten työtä ja asiakaslähtöisyyden toteutumista palveluohjauksessa.
Palveluohjauksen mallin kehittäminen yhdessä paljon tukea tarvitsevien kanssa (Innokyla.fi)

Palvelusafari

Palvelusafari-mallissa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan tutustumiskäynnillä jokin palvelu oman viiteryhmän näkökulmasta sekä tutustutaan ja vaikutetaan palveluun.
Palvelusafari nuorten vaikuttamisen välineenä (Innokyla.fi)

Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä ja palvelutarpeen arvioinnissa

Pelillisyyttä voidaan hyödyntää niin yksilö- kuin ryhmätyössä. Ryhmässä pelaaminen vahvistaa sosiaalista toimintakykyä ja vuorovaikutustaitoja. Pelit ja pelillisyys helpottavat keskustelua ja vaikeampienkin aiheiden esiin ottoa sekä asiakkaiden ja ammattilaisten tutustumista. 
Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)

Pelisessiossa pelataan ja kehitetään yhdessä

Pelisessioiden tavoitteena on ottaa digipelaaminen ja hyötypelit aktiivisesti käyttöön mielenterveystyössä sekä haastaa osallistujat pohtimaan käsityksiään pelaamisesta
Pelisessiossa pelataan ja kehitetään yhdessä (Innokyla.fi)

Seinätön luontopaja

Luontolähtöisiä menetelmiä käytetään työpajatoiminnassa toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistamiseksi. Tehtäviä voivat olla esimerkiksi metsätyöt, joilla edistetään metsän virkistyskäyttöä, tai työskentely hevostallilla. Luonto ympäristönä auttaa ottamaan etäisyyttä arkeen, antaa kuulumisen kokemuksia sekä tasaveroisen toimintaympäristön. Luontoa hoitaessa voi myös saada oman osaaminensa näkyville ja tuottaa paikallista hyvää.
Seinätön luontopaja (Innokyla.fi)

 

Sijaishuollon haastekisa

Lastensuojelun  sijaishuollossa asuvat ja asuneet nuoret sekä sijaissisarukset pääsivät tuottamaan kokemustietoa ja luomaan omia ratkaisuehdotuksiaan lastensuojelun sijaishuoltoa koskeviin haasteisiin. 
Sijaishuollon haastekisa (Innokyla.fi)

Taide-, kulttuuri- tai luontolähtöinen osallisuusverkosto

Eri alojen ammattilaiset ja asiakkaat muodostavat osallisuusverkoston, joka tuottaa taide-, kulttuuri- tai luontotoiminnon, joka lisää ihmisten osallisuutta. Verkostotyö juurruttaa luovia ja luontolähtöisiä menetelmiä eri toimintaympäristöihin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Taide-, kulttuuri- tai luontolähtöinen osallisuusverkosto (Innokyla.fi)

Tuettu loma

Tuettu lomatoiminta tarjoaa loman kodin ulkopuolella sellaisille, joilla ei olisi siihen muuten mahdollisuutta. Tuetun loman saaminen ei edellytä sosiaalitoimen asiakkuutta, mutta sosiaalitoimi voi kannustaa asiakasta hakemaan lomaa. Lomalla osallistuja kohdataan virkistäytymään tulevana asiakkaana, eikä esimerkiksi työttömänä tai sosiaalityön asiakkaana.
Tilat yhdenvertaisuuden kokemuksen lähteenä: Tuettu lomatoiminta (Innokyla.fi)

Työntekijän roolinmuutos

Tavoitteena on, että työntekijästä tulee kanssakulkija, kuuntelija ja mentori. Työntekijä ohjaa, tukee ja rohkaisee palvelun käyttäjää oman tilanteensa arvioinnissa, asiakassuunnitelman tekemisessä ja osallistumisessa palvelun käyttäjälle sopivien palvelujen valintaan.
Työntekijän roolinmuutos (Innokyla.fi)

Työttömien työllistymisen ja ansaitsemismahdollisuuksien tukeminen

Toimintamalleja työttömien työllistymisen ja ansaitsemismahdollisuuksien tukemiseen. Osa malleista sijoittuu sote-palveluihin tai monialaiseen verkostoon.

Ansaitsemisen mahdollisuuksia työttömille ja muille työelämän ulkopuolella oleville (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)

Pitkään työttömänä olleiden työllistymisen tuki (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)

  • Työttömän terveystarkastus
    Terveystarkastuksessa arvioidaan ja tuetaan työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyään ja kuntoutustarpeitaan. 
    Työttömän terveystarkastus
     
  • Työttömille tietoa terveystarkastuksista
    Toimintamallissa palveluohjaajat (terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä) jalkautuvat matalan kynnyksen toimipaikkoihin jakamaan tietoa työttömien terveystarkastuksista, sosiaali- ja terveyspalveluista ja etuuksista sekä antamaan henkilökohtaista palveluohjausta.
    Työttömille tietoa terveystarkastuksista jalkauttamalla (innokyla.fi)

  • Työtehtävien opinnollistaminen kuntouttavassa työtoiminnassa
    Opinnollistamisella tarkoitetaan osaamisen kehittämistä muuten kuin opiskelemalla päätoimisesti oppilaitoksessa. Työtehtäviä voidaan opinnollistaa esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan työtoimintajakson aikana.
    Opinnollistaminen ja käytännönläheinen oppiminen erilaisissa ympäristöissä (Innokyla.fi)

  • Kuntouttavaa työtoimintaa avoimella työhuoneella
    Avoin työhuone on ensisijaisesti työelämän ulkopuolella oleville ihmisille suunnattu avoin tila, jossa edistetään osallistujan henkilökohtaisesta motivaatiosta syntyvää tekemistä.
    Yhteinen työhuone tarjoaa työtilan ja rakentaa työyhteisöä (Innokyla.fi)

  • Kummin kanssa työelämään – maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen
    Vapaaehtoinen työkummi kuuntelee, kannustaa, neuvoo asioinnissa, tutustuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään ja ohjaa työkokeilupaikalla. Työkummit toimivat vapaaehtoisina yhdistyksissä tai julkisissa hyvinvointi- ja sosiaalipalveluissa.Kummin kanssa työelämään – maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen (Innokyla.fi)

  • Sosiaalitoimi tukee osatyökykyisten osuuskuntatoimintaa
    Tuettu osuuskuntatyöskentely tarjoaa osatyökykyisille mahdollisuuden ansiotyöhön. Osuuskuntatoiminnan tueksi kootaan tukiverkosto, jossa on työllisyystoimen, sosiaalitoimen, järjestöjen, seurakuntien ja yritysyhdistysten edustajia tarpeen mukaan.
    Osuuskunta työllistää osatyökykyisiä (Innokyla.fi)

  • Sote-palvelut tukevat ryhmätyöllistymistä
    Pitkäaikaistyöttömät voivat työllistyä ryhmätyöllistämisen avulla niin, että he tarjoavat kyläyhdistysten kautta erilaisia palveluja kuntalaisille ja kyläläisille. Toimintaan ohjaudutaan itsenäisesti tai monialaisen verkoston kautta (esim. kuntouttavasta työtoiminnasta). Työn ohella voidaan järjestää sosiaalista toimintaa.
    Ryhmätyöllistämisen avulla elinvoimaa kyliin (Innokyla.fi)

Vankitaustaisen asiakkaan asiakassuhteen rakentaminen ja ennakkoluulojen murtaminen

Mallissa ammattilainen ja vankitaustainen sosiaalisen kuntoutuksen asiakas rakentavat dialogisen ja tavoitteellisen suhteen hyödyntäen tietoista tunnetyöskentelyä. Asiakkaan luottamus auttajiin, viranomaisiin ja yhteiskuntaan vahvistuu sekä päinvastoin.
Vankitaustaisten asiakassuhteen rakennus dialogissa stigmoja murtaen (Innokyla.fi)

Vapaa-ajan ranneke, Kaikukortti ja aktiivipassi

Vapaa-ajan toimintaan osallistumista voidaan tukea sosiaalitoimen asiakkaille tai työttömille myönnettävällä vapaa-ajan rannekkeella, Kaikukortilla tai aktiivipassilla. Vapaa-ajan toimintaan voidaan osallistua yhdessä ryhmätoimintaan osallistuvien kanssa, mikä madaltaa osallistumisen kynnystä.
Vapaa-ajan ranneke kimmokkeena yhdessä virkistymiseen (Innokyla.fi)

Vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen tukee osallisuutta ja kuntoutumista.
Lue ammattilaisille kootut vinkit vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen ja tukemiseen. Vapaaehtoiset voivat toimia myös sote-palveluissa.
Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)

Verkostoiva työ ja ammattilaisten osallisuus 

Verkostoivan työn mallit (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)
Ammattilaisten osallisuutta edistävät mallit (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)

Välivuokra-asuttamisen malli

Järjestö tai muu toimija välivuokraa asunnon viimesijaisten sosiaalipalveluiden ulkopuolelle jääneelle asunnottomalle. Toimija vastaa vuokratuloista asunnon omistajalle ja ottaa huoneistoturvavakuutuksen. Asukkaille tarjotaan yksilöllistä arjen tukea sekä mahdollisuus sosiaaliseen ja mielekkääseen tekemiseen. Samalla edistetään asukkaiden etenemistä välityömarkkinoille ja töihin.
Välivuokra-asuttamalla kiinni arkeen – asumisen riskit minimiin (Innokyla.fi) 

Yhdessä kotikulmilla -malli

Toimintamalli lisää yhdessäoloa taloyhtiöissä ja vähentää kotona olevien ja ikäihmisten yksinäisyyttä.
Yhdessä kotikulmilla (Ikainstituutti.fi)  

Yhteiskehittäminen sosiaalisessa kuntoutuksessa ja sosiaalityössä

Yhteiskehittämiseen osallistuvat asiakkaat, ammattilaiset ja esihenkilöt. Prosessissa asiakkaiden ja ammattilaisten suhde voi muodostua aikaisempaa tasa-arvoisemmaksi ja ammattilaiset voivat oppia asiakkailtaan.
Yhteiskehittäminen sosiaalisessa kuntoutuksessa ja sosiaalityössä (Innokyla.fi)

Yhteinen keittiö

Yhteinen keittiö on toimintamalli, jossa kokoonnutaan yhteiseen kohtaamispaikkaan. Yhteinen keittiö tarjoaa mahdollisuuden kokemusten jakamiseen ja itselle tärkeän tiedon saamiseen. Paikalliset ammattilaiset ja asukkaat perustavat yhdessä Yhteisen keittiön. Yhteinen ruokailu on luonteva kohtaamispaikka, jossa tutustutaan toisiin yhdessä olon tai tekemisen lomassa. Yhteinen ruokailu houkuttelee muuhun toimintaan tai tuen äärelle. Toimintaan osallistutaan joko kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen päätöksillä, tai yhteinen ruokailu voi olla kaikille avoin. Asukkaat voivat olla mukana perustamassa Yhteistä keittiötä.

Yhteinen keittiö (yhteinenkeittio.fi)
Yhteinen ruokailu lähentää ja laskee kynnyksiä (Innokyla.fi)
Korttelikeittiö – kaikille avoin tila (Innokylä.fi)

 

Palveluintegraatio

Etäpalvelujen käyttöönoton käsikirja 

Käsikirjassa kuvataan, minkälaisia vaihtoehtoja etäpalvelukanavat tuovat erityisesti julkisen hallinnon asiakaspalveluun, ja miten uusi etäpalvelukanava otetaan käyttöön. 
Etäpalvelujen käyttöönoton käsikirja, valtiovarainministeriön julkaisuja 44/2015 (pdf 817 kt)

Hyvinvointipalveluiden tuottaminen allianssimallilla  

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden hyvinvointipalvelujen tuottaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kumppanuusmallilla. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, laadukkaat, vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut. Mallissa on keskeistä toiminnan jatkuva arviointi ja parantaminen.  
Hyvinvointipalveluiden tuottaminen allianssimallilla (Innokylä)

Integraattori-malli

Integraattori-malli on digitaalinen ja monialainen (nuorten) palveluintegraatio. Malli perustuu vastuutyöntekijätoimintaan, kokonaisvaltaisen elämänhallinnan arviointiin ja hyvinvointisuunnitelmaan.  
INTEGRAATTORI-malli (Innokylä)

Ketjulähettitoiminta

Ketjulähettitoiminta on TAYSin alueella sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö- ja täydennyskoulutusmuoto.   
Ketjulähettitoiminta (TAYS)

Mielenterveyspalvelujen integraatio

Mielenterveyspalvelujen integraatio tarkoittaa, että potilaat voivat hakeutua hoitoon suoraan ilman lähetettä. Potilaat saavat psykiatrisen sairaanhoitajan tekemän hoidontarpeen arvioinnin ja 1‒6 käyntikerran hoitojakson. Terveyskeskuslääkäri tekee diagnoosin, aloittaa hoidon ja konsultoi tarvittaessa psykiatrian erikoislääkäriä. 

Tutustu Duodecimin artikkeliin:
Mielenterveyspalveluiden integraatiossa korostuu yhteistyö (Duodecim)

Monialaisia palveluja tarvitsevien tunnistaminen 

Tunnistamista ja ennakointia kartoittava kansainvälinen katsaus 2019.
Monialaisia palveluja tarvitsevien tunnistamisen ja ennakoinnin mallit : kartoittava kansainvälinen katsaus (Julkari)

Monialaista palvelujen yhteensovittamista tarvitsevien asiakkaiden sekä työ- ja toimintakyvyn tukitarpeiden tunnistaminen Suomessa 2019.Monialaisia palveluja tarvitsevien tunnistamisen ja ennakoinnin mallit : kartoittava kansainvälinen katsaus (Julkari)

Palveluintegraation muotoilu

Yhteistyöprosessi hyvinvointipalveluiden alueelliseksi yhteensovittamiseksi.
Palveluintegraation muotoilu (Innokylä)

Parempi Arki

Parempi Arki oli Kaste-ohjelman hanke, jossa kehitettiin sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallista integraatiota Väli-Suomen alueella 2015–2017. 
Parempi Arki -hankkeen loppuraportit julkaistu (sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos)

Päihdepalvelut

Päihteistä ja riippuvuuksista aiheutuviin ongelmiin apua tarvitsevia ihmisiä ja heidän läheisiään kohdataan monissa sosiaali- ja terveys-, varhaiskasvatus-, koulutus- ja työvoimapalveluissa.
Laadukkaat päihdepalvelut ehkäisystä hoitoon (Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -sivusto)

Ratkaisuja palveluiden yhteensovittamiseen

Innokylän innovaatiokatsaus tarkastelee 

  • sosiaali- ja terveysalan palveluintegraation kehittämisen tarpeita ja kohderyhmiä
  • kehittämistoiminnan tuottamia palveluintegraation muotoja ja rajanylityksiä 
  • integraation edellytyksiä. 

Lisäksi katsaus tarkastelee integraatiota osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.

Ratkaisuja palveluiden yhteensovittamiseen : Innokylän innovaatiokatsaus (Julkari)
Mielenterveyspalveluiden integraatiossa korostuu yhteistyö (Duodecim)

TOIKE-palvelut

Työkyvyn tuen verkostomainen malli osatyökykyisille 
TOIKE-palvelut (Innokylä)

Työote-hanke

Työterveyslaitoksen Työote-hanke
Työote-hanke (Työterveyslaitos) 

Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyö

Työterveyshuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä on hyviä käytännön esimerkkejä. 
Tutustu yhteistyöhön Työterveyslaitoksen sivuilla (ttl.fi)

 

Palvelujen laatu ja vaikuttavuus

Asiakasosallisuus palvelujärjestelmässä 

Asiakasosallisuus auttaa kehittämään vaikuttavia, yhdenvertaisia ja kustannustehokkaita palveluja.
Asiakasosallisuus palvelujärjestelmässä (Tiedä ja toimi -kortti) 

Asiakaspalautekyselyt

THL toteuttaa koko maan laajuisia kyselyjä noin kahden vuoden välein yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Asiakaspalautetietoa kerätään terveysasemilta, neuvoloista, suun terveydenhuollosta ja synnytyssairaaloista.
Asiakaspalautekyselyt (Palvelujen tuottaminen -sivuilla) 

AVAIN-mittari aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin 

Kolme aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin kehitettyä mittaria ja niiden mahdollisuudet tukea näyttöön pohjautuvaa sosiaalityötä.  
Uusi tietosisältö, THL/Tietosisältö – AVAIN on julkaistu 

CAF-itsearviointimalli 

Common Assessment Framework (CAF) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadun arvioinnin ja kehittämisen työkalu, joka tarkastelee organisaation toimintaa ja suoriutumista kokonaisuutena. THL on kehittänyt työkaluja mallin hyödyntämiseksi erityisesti perusterveydenhuollossa.

CAF (Common Assessment Framework)-arviointimalli (Innokylä)
CAF-itsearviointi perusterveydenhuollon kehittämisen tukena (Julkari)

Digitaaliset interventiot 

Digitaalisten interventioiden vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus kansansairauksien ennaltaehkäisyssä ja omahoidossa
Digitaalisten interventioiden vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus kansansairauksien ennaltaehkäisyssä ja omahoidossa (71,9 Mt)

Ehdotuksia sote-ohjauksen mittareista ja tietopohjan varmentamisesta 

Mittaristo on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kansalliseen ohjaukseen. Mittareita voidaan käyttää myös palvelujen järjestämiseen ja tuotannon johtamiseen, suunnitteluun ja seurantaan sekä järjestäjien ja tuotantoyksiköiden väliseen seurantaan ja valvontaan.
Ehdotukset sote -ohjauksen mittareista ja tietopohjan varmentamisesta (Valto)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusesimerkit 

Esimerkkejä sote-palveluiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannushyödyistä 
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusesimerkit (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen – esimerkkejä kustannustarkasteluista 

Vaikuttavuus ja kustannukset (Hyvinvointi- ja terveyserot -sivusto)

Julkiset hankinnat 

Julkisia hankintoja voidaan hyödyntää välineenä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen.  Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO auttaa julkishallinnon toimijoita hankintojen kanssa. 
KEINO-osaamiskeskus (hankintakeino.fi)

Kokemusosaaminen

Kokemusosaaminen on kokemuksen tuomaa ymmärrystä ja tietoa, jolla voi auttaa ja tukea toisia ihmisiä ja lisätä heidän auttamis- ja osaamisvalmiuksiaan. 

Kokemusosaamista voi hyödyntää muun muassa 

  • palveluiden suunnittelussa
  • palveluiden kehittämisessä
  • palveluiden toteuttamisessa ja arvioinnissa
  • vertais-, koulutus-, tiedotus- ja strategiatyössä. 

Kokemusosaaminen (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)

Liikkumattomuuden yhteiskunnalliset kustannukset  

Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset (Valto)
Liikkumattomuuden kustannukset (UKK-instituutti)

Monialainen perhekeskus 

Monialainen perhekeskus tuottaa kustannusvaikuttavia palveluja. Lapsiperhepalvelujen taloudellinen arviointitutkimus osoitti, että taloudellisten voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäiseviin palveluihin ja asiakaslähtöisiin palveluprosesseihin kannattaa. 
Monialainen perhekeskus tuottaa kustannusvaikuttavia palveluja : Lapsiperhepalvelujen taloudellinen arviointi (2019) (Julkari) 

Rationaalinen lääkehoito 

Viisi kokonaisuutta rationaalisen lääkehoidon toteuttamiseen. 
Tutustu tietopaketteihin
Esimerkki Mikkelin kotihoitoyksiköstä (Innokylä)

Toiminnalla pyritään edistämään rationaalista lääkehoitoa kustannustehokkaasti ja vaivatta asiakkaalle. 
Rationaalinen lääkehoito (STM) 

Rakenteinen kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa 

Rakenteinen kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla -sivusto)

Terveyshyötymalli

Terveyshyötymalli on kansainvälinen viitekehys pitkäaikaisten tilojen ja tautien hoidon kehittämiseen. 

Mallissa on kuusi elementtiä, joista keskeisiä ovat 

  • omahoidon tuki
  • palveluvalikoima
  • päätöksentuki
  • kliiniset tietojärjestelmät.

Terveyshyötymalli ‒ Chronic care model (CCM) (Innokylä)

Toimintakyvyn arviointi 

Toimintakyvyn arvioinnissa kerätään, yhdistetään ja tulkitaan sekä kuvailevaa tietoa että mittaus- ja arviointituloksia. Kokonaiskuva henkilön toimintakyvystä muodostuu asiakkaan oman, hänen läheisensä ja ammattilaisen arvioista. 

Toimintakyvyn arviointi (Toimintakyky-sivusto) 
TOIMIA-tietokanta - Duodecim (terveysportti.fi)

Vaikuttavuusinvestoiminen ja vaikutusten hankinta  

Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus tukee julkista sektoria vaikutusten hankinnassa. Osaamiskeskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä.
Tutustu vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen toimintaan ja palveluihin (Työ- ja elinkeinoministeriö)

 

Palvelut ikäryhmittäin

Ikäryhmäkohtainen toimintamalli tai menetelmä voi olla myös toisella sivulla, esimerkiksi matalan kynnyksen palveluissa. 

Lapset, nuoret ja perheet
Ikääntyneet